Hello there July!

This post is dedicated to my friend Erica who informed me that it was time to get blogging again...

I can not believe it is July already! Only one week to go until D is here again and less than two weeks to go until I get the much awaited letter from the University of Helsinki. Whether it will be a letter of acceptance or rejection is still unknown, all I know that on the 16th of July I will be getting mail. (of course, I will check the results online the very minute it is the 16th but still, I will be getting mail)

Waiting is driving me somewhat crazy. Yesterday I got the letter of rejection from the History department, which was not a big deal. My heart beats for the communications department anyways and considering that the application system for universities and universities of applied sciences is changing next year in favour of those who have yet to get accepted into a school, I was not entirely certain whether or not I should put much effort into a study I don't really want to do. If I had been accepted there, I would've had no other choice but to take the offered position and my dreams of studying communications would have become pretty much unattainable. At least here in Finland.

Good thing there are things like work and friends to keep me on the sane side. These pictures were taken two weeks ago when I was strolling the town with my friend. There are yet no other outfit pictures because last week was spent at work from Monday to Friday and during the weekend I could not be bothered to do any posing. Not to mention that the latest expansion pack to the Sims 3 came out last week so it was perhaps not entirely unexpected that I disappeared from the face of the Earth.

No matter how much I try to avoid thinking about it, July is here, and July will bring me either great things or great disappointments, or more realistically speaking, both. D will be here, we are planning on going to Lapland together, there will be parties with friends and visiting family. Summer-time in Helsinki is amazing, and I will do my very best to enjoy it while it lasts. 

Actually, tomorrow I will go to Suomenlinna with Erica. I haven't been there in over a year, and last year I didn't even visit it during the summer so it's going to be very nice to go there to lie in the sun *knocks on wood* and to hopefully forget all about letters and other grown-up stuff. 

Coincidentally it happens to be the 4th of July tomorrow so I hope all my American readers will make it a great day.

Choosing books over blogging - why?

image source: someecards.com

Anyone still here? My apologies for disappearing again, but my life has been rather hectic lately with moving, work and cramming for my university-level entrance exams. Hats off to those who manage to balance real life and blogging, because it is so difficult.

I've been missing blogging so much. My head is filled to the brim with ideas and words and texts and what not and I need somewhere to pour all that. The problem, however, is that I shouldn't be spending time on blogging at the moment. I'm applying to study communications at the University of Helsinki and it just happens to be one of the toughest faculties out there. It's extremely popular but they only take in about thirty new students each year so I really need to ace the exam.

So tough times require tough decisions. In order to be able to concentrate on studying, I hereby announce that I won't be blogging until the exams are over. That way I don't have to feel bad for not having blogged anything in ages, and you'll know that I will be back after the 4th of June, with loads of new things to share with you, my faithful readers. So watch this place and make sure to follow me on Instagram or Twitter to stay up to date on what's going on in my life. (okay, mostly what I'm eating...)

Also, if you haven't followed my blog on Bloglovin' yet, do it! Google Reader will be gone soon so make sure you won't miss my blog posts when I come back...

P.S. My heart goes out to everyone affected by this week's horrible incidents all over the world.

Let the adventure begin

picture credit: hookedonhouses.net

Last time I wrote a more personal post was when things weren't working out the way I would've liked. This time however, it seems like I have finally found the right path and good things are coming my way. First of all, I got a job! Sure, it's a part-time cashiering job but it's a start and a possibility to set my own schedule. Then, the most incredible thing happened.

I am moving to my own little shoebox apartment in the beginning of next month. Less than three weeks to go.

My future home might be small and not situated in the city centre but I don't think a penthouse in an old 1910s building could make me happier than my little shoebox does. Got to start somewhere and at this stage of my life, a little studio apartment is all I need.

The thought of living on my own is very exciting. My initial reaction to the news was pure joy but soon it was changed to freaking out. Change is always a little scary and I've been worried about everything from beds to finances. Now I'm getting excited again and I've been browsing IKEA catalogue and such almost non-stop. You can expect a lot of interior decorating themed posts in the near future.

As good as this all is, the timing isn't the best. I should be putting all my time and energy into studying for my entrance exams but with all this excitement and meetings and training I've been doing for my job, I have barely opened my study book this week. Definitely not good as I need to know the book and the other study material by heart by early June, preferably earlier. Last year only 10-11% of the people who took the entrance exam got accepted. The pressure is on, but I'm ready to face it. Unlike last year, I'm actually motivated to do my best.

Why Breakfast at Tiffany's? Other than the fact that it's my favourite movie, I somehow feel like my own little Breakfast at Tiffany's adventure is starting to happen. Sans the call-girl looking for a rich husband part, and I'm afraid I won't get a cat. I'm no runaway teenage bride either. (and D isn't a kept man) But I will be looking for my own place in the world, trying to make the ends meet, dreaming of a place where I will feel safe. (not to mention that my little apartment will probably filled with mix and match thrift-store finds and hand-me-downs just like Holly's is) Too bad there's no Tiffany & Co store in Helsinki. However, I will drink milk from a champagne glass.

So there's the reason why it's been a little quiet on my blog. Big changes require a lot of processing but now my head is a little lighter again and I can get back to blogging and cramming for the exams. Good news for a change.

Explanations

“Once I get up I feel better

and I pull myself together.

I remember those two letters,

it will be OK” - MIKA

I feel like I owe you some explanations. First of all, I haven’t updated my blog in almost two months, and secondly not even all the people who know me in person know what has been going on lately.

In December, just before Christmas holidays, my host-family told me that I wouldn’t have to come back to them after my trip to Finland. Back then people already suggested that I’d return to Finland and start working towards getting a diploma and a proper job but I didn’t want to. I wanted to stay in the Netherlands, close to D. I no longer felt at home in Finland and I was actually a little relieved when I got to return to the Netherlands.

In the Netherlands I started working for another host-family, this time in Wassenaar. Lovely people, three children and I had a great time working with them. Unfortunately last week, in the end of my trial period, the family told me that they did not really need an au-pair as the mother had decided that it wasn’t her time to return to the working life.

So there I was. No job, no place to call my home. Only difficult choices to make. Was I to stay in the Netherlands, perhaps to find another host-family or a job stocking shelves at a supermarket? Or maybe the time had come to return to Finland and do as my friends and family hoped.

Seeing that I am writing this on a plane to Stockholm, where I am going to catch a plane to Helsinki, I opted for the latter. As much as I love D I can’t put my own life and plans aside for another year and half. D wants me to be happy and he and I both know that doing a menial job and living in someone else’s home will not make me happy. I can’t keep on living only for the weekends even if the moments I spend with D dull my ennui. Sometimes being apart is the better option.

Not that we are taking a break from each other, as some people might think. As hard as long distance relationships are, breaking up is no option. We would only end up getting back together. No wonder I currently feel very inspired by such literary and fictional couples as Arwen and Aragorn and Chuck Bass and Blair Waldorf.

So, I’m returning to Finland. Not for the rest of my life, I’m quite sure of that, but at least until I have a diploma. I’m thinking about applying for the journalistic branch of media studies in the Haaga-Helia University of Applied Sciences in Helsinki, but I still have to figure out a plan B as well. Perhaps something to do with the fashion and clothing industry or then communication in the University of Helsinki.

Meanwhile, I am going to be staying at my parents’ place, looking for a job and an apartment. My brother is also looking for his own place so perhaps we’ll move out together. Being flatmates with my brother doesn’t seem like such a bad idea, at least I know him, I know he doesn’t smoke, he isn’t into drugs and he gives me my privacy. But we’ll see, finding an apartment in Helsinki is no piece of cake.

In the end, I have no regrets. Sure, it sucks that things didn’t work out the way I planned, but I’m starting to get used to life throwing me a curveball when I least expect it. I’m learning to accept that there are things I can’t change no matter how much I try. I’ve wiped off my tears and I’m facing the new challenges with a whole new confidence. I have grown up so much in the past six months and learnt new things about myself, other people and the world. I have made new friends, met interesting people and seen new places. My family and friends are supporting me every step of the way. Regretting my decisions would be a waste of time.

As for my blog, I will probably be updating it more often now. Getting this post out of my system has been the hardest part. I have been feeling like blogging about superficial things while I’m going through such a wide array of emotions and changes would be wrong. Finding the balance between personal and superficial is challenging at times but I think that in this post I have everything summed up pretty well. 

--

Taitaa olla selityksen paikka. En ole päivittänyt blogiani melkein kahteen kuukauteen eivätkä edes kaikki ihmiset, jotka henkilökohtaisesti tuntevat minut tiedä miten paljon elämässäni on tapahtunut viime aikoina.

Joulukuussa, juuri ennen joululomaa, host-perheeni ilmoitti, että minun ei tarvitse palata heidän luokseen loman jälkeen. Tuolloin jo perheeni ja ystäväni sanoivat, että ehkä minun olisi aika palata Suomeen ja keskittyä opiskeluihin ja oikean työn hankkimiseen, mutta jääräpäisenä halusin vielä palata Alankomaihin. Halusin viettää rentoa ja huoletonta elämää ja olla D:n lähellä. Suomi ei tuntunut enää kodilta ja olin erittäin helpottunut istuessani lentokoneessa D:n vieressä suuntana Amsterdam.

Alankomaissa aloitin uuden host-perheen luona, Wassenaarissa. Aivan ihana perhe, kolme lasta, ja minulla oli erittäin kivaa heidän luonaan. Ikävä kyllä, viime viikolla kuukauden koeaikani lopussa perhe kertoi, että he olivat tulleet siihen lopputulokseen, että perheen äiti ei haluakaan vielä palata työelämään, joten he eivät tarvitsekaan au-pairia.

Siinä sitä sitten oltiin. Työttömänä ja kodittomana. Vaikeiden kysymysten äärellä. Pitäisikö vielä yrittää löytää uusi host-perhe tai ehkäpä töitä ruokakaupassa? Vai pitäisikö sittenkin palata Suomeen ja myöntää vanhempieni ja ystävieni olleen oikeassa?

Kirjoitan tätä postausta lentokoneessa matkalla Tukholmaan, josta vaihdan Helsinkiin menevään koneeseen, joten taitaa olla selvää, että päädyin kakkosvaihtoehtoon. Niin tärkeä ja rakas kuin D minulle onkin, en voi laittaa omaa elämääni ja tulevaisuudensuunnitelmiani sivuun puoleksitoista vuodeksi eli kunnes D valmistuu. D haluaa minun olevan onnellinen, ja me molemmat tiedämme, että en olisi onnellinen tehdessäni hanttihommia ja asuessa muiden ihmisten kodeissa. En, vaikka D:n kanssa vietetyt hetket lieventävätkin tylsyyttäni. En voi elää pelkästään viikonloppuisin. Joskus on parempi olla erossa.

Ei siis niin, että olisimme eroamassa D:n kanssa. Se olisi täysin tuhoontuomittu yritys, päätyisimme kuitenkin palaamaan takaisin yhteen. Ei ehkä kovin ihmeellistä, että tällä hetkellä esikuviini kuuluvat sellaiset fiktiiviset pariskunnat kuin Arwen ja Aragorn ja Chuck Bass ja Blair Waldorf.

Eli palaan nyt sitten Suomeen. Tuskin koko loppuelämäkseni, mutta ainakin nyt siihen asti, että saan haalittua itselleni tutkintotodistuksen ja kunnon työkokemusta. Ajattelin hakea Haaga-Heliaan suorittamaan medianomin tutkintoa, journalistiikka suuntauksena. Varasuunnitelma pitäisi vielä miettiä, mutta vestonomin tutkinto on vahva ehdokas. Tai sitten haen lukemaan viestintää yliopistossa.

Samalla aikaa asun vanhempieni luona ja etsin töitä ja asuntoa. Pikkuveljeni etsii myös omaa kämppää, joten ehkä yhdistämme voimamme ja muutamme yhteiseen kämppään. Ei yhtään hullumpi ajatus, olisi ainakin luotettava ja tuttu kämppis, johon voi luottaa. Ei tupakoi eikä pidä mitään pilviviljelmiä vaatekaapissa, ja kumpikin osaa jättää toisen rauhaan. Mutta ensin pitäisi onnistua saamaan asunto, mikä onkin helpommin sanottu kuin tehty.

Loppujen lopuksi en kadu yhtään mitään. Totta kai tässä hiukan hatuttaa kun asiat eivät suju niin kuin toivoin, mutta siihenkin rupeaa hiljalleen tottumaan, että löytää itsensä aivan eri suunnasta kuin alunperin oli tarkoitus. Pakko hyväksyä, että joihinkin asioihin sitä ei vaan voi vaikuttaa ja on parempi vain antaa niiden olla kuin hakata päätä seinään. Itkut on nyt itketty ja kohtaan tulevat haasteet aivan uudenlaisella itsevarmuudella. Olen kasvanut niin paljon viimeisen puolen vuoden aikana ja olen oppinut uusia asioita itsestäni, muista ja elämästä. Olen saanut uusia ystäviä, tavannut mielenkiintoisia ihmisiä ja nähnyt maailmaa. Läheiseni tukevat minua jokaisessa mutkassa. Turha sitä on katua. 

Blogini suhteen tarkoitukseni on päivitellä useammin ja säännöllisemmin. Kirjoittaminen on takkuillut lähinnä sen takia, että en oikein tiennyt mitä kirjoittaa. Pinnallisemmista asioista kirjoittaminen ei tuntunut oikealta nyt kun oma elämä on niin muutoksen pyörteissä. Tasapaino pinnallisen ja syvällisen sisällön välillä on toisinaan hankala löytää, mutta tämän postauksen myötä luulisi senkin helpottuvan.

--

Ik denk het is nu tijd geworden om alles te uitleggen. In bijna twee maanden heb ik niets geschreven en ook mensen die mij kennen in het echt weten niet wat er allemaal is gebeurd.

In december, een paar dagen voor kerstvakantie, had mijn gast-gezin me verteld dat ik niet meer terug hoefde te komen na het kerstvakantie. Dan zeiden mijn familie en vrienden dat ik misschien maar terug moet naar Finland en met mijn studies moet beginnen maar dat wou ik helemaal niet. Ik wou in Nederland blijven, bij D. Ik voelde me niet thuis in Finland en ik was zo blij om terug naar Nederland te gaan.

Na kerstvakantie heb ik bij een andere familie gewerkt, deze keer in Wassenaar. Echt aardige mensen, drie leuke kinderen en bij hun vond ik het zo gezellig. Maar jammer genoeg, vorige week hebben ze me verteld dat de moeder toch geen werkende moeder wil zijn dus ze hadden geen au-pair meer nodig.

Dus daar was ik weer. Geen werk, geen plek voor mezelf. Alleen moeilijke keuzes. Wat zal ik doen? In Nederland blijven, nog een gast-gezin zoeken of misschien bij een supermarkt werken? Of misschien toch terug naar Finland gaan en mijn eigen dingen doen?

Nu zit ik te schrijven in het vliegtuig naar Helsinki toe dus ik heb uiteindelijk voor Finland gekozen. Ik hou zo veel van D, maar toch kan ik niet wachten om mijn eigen leven te beginnen en plannen. D wil dat ik blij ben en we weten allebei dat ik niet blij word als ik als een schoonmaakster moet werken en bij andere mensen moet wonen. Ik kan niet alleen voor de weekends leven, zelfs al maakt D me elke keer weer blij. Soms is het beter om apart van elkaar te zijn.
Maar we maken het niet uit of zo. Dat zou helemaal niet lukken, we zouden toch terug naar elkaar rennen. Niet echt verrassend dat ik fictieve stelletjes als Arwen en Aragorn en Chuck Bass en Blair Waldorf heel inspirerend vind.

Dus ik ga terug naar Finland. Niet voor de rest van mijn leven, dat weet ik zeker, maar toch totdat ik een diploma heb. Ik wil journalistiek studeren bij hogeschool Haaga-Helia in Helsinki maar ik moet ook nog iets anders vinden. Ik moet altijd een plan B hebben. Misschien iets met mode en kleren of communicatie bij het universiteit.

Tussentijds zal ik bij mijn ouders wonen, en zoeken voor een baan en een huurwoning. Mijn broertje wil ook uit het huis dus misschien gaan we samen zoeken. Samenwonen met mijn broertje zou eigenlijk niet zo’n slecht idee zijn. Ik ken hem, ik weet dat hij niet rookt en hij is altijd bezig met zijn eigen dingen dus we zouden allebei genoeg ruimte en stilte hebben. Maar eerst moeten we een huurwoning vinden en dat zal niet makkelijk zijn.

Uiteindelijk heb ik geen spijt. Tuurlijk is het rottig dat het niet lukt zoals we willen, maar ik begin er aan te wennen dat het leven mij het elke keer moeilijk maakt als ik het niet verwacht. Ik begin te accepteren dat er dingen zijn die ik niet kan veranderen, hoe hard ik het ook probeer. Ik heb mijn tranen afgeveegd en begin met nieuwe uitdagingen met een nieuw vertrouwen. Ik ben zo gegroeid de laatste 6 maanden en heb veel over mezelf geleerd, maar ook over anderen en de wereld. Ik heb nieuwe vrienden gemaakt, leuke mensen ontmoet en nieuwe plaatsen gezien. Mijn familie en vrienden ondersteunen me met elke stap. Spijt hebben van mijn keuze zou zonde zijn van mijn tijd.

Over mijn blog, ik zal waarschijnlijk meer gaan schrijven nu. Het moeilijkste was om dit verhaal uit me te krijgen. Ik had geen zin om te bloggen over oppervlakkige dingen terwijl mijn leven hectisch was. Een balans zoeken tussen persoonlijk en oppervlakkig is soms moeilijk, maar ik denk dat dit verhaal alles wel duidelijk maakt.

Time to pursue my dream

Bleiseri/Blazer: H&M, T-paita/T-shirt: second-hand, Shortsit/Shorts: H&M, Laukku/Bag: H&M, Huivi/Scarf: SIX

I am seriously going to do my best to get back to my normal posting schedule... and I am also seriously going to get my hands on a better camera than my iPhone (still haven't had time to pick up my camera) to avoid having to take mirror-pictures on the elevator. I wasn't actually going to post this here, I took the picture with a new app I downloaded, Cloth, just to try it out.

Cloth proved to be a pretty cool app, and I do intend to use it regularly, even if I won't be posting the horrid pictures on my blog. The weather expansion that I purchased makes it even cooler, it'll organize your outfits based on the weather conditions of the day you wore the outfit, and when you're completely at loss as in what to wear, you can click on 'wardrobe' and 'weather' and it'll show which outfits you wore in similar weather conditions. Pretty cool! I can warmly recommend it to anyone with an iPhone or iPod touch.

And as all of you are probably dying to know whether or not I made it to university, I come bearing news. Unfortunately, they are bad, as I didn't get in. Surprisingly I'm not very heartbroken about it, I suppose the English faculty simply wasn't for me. Time to pursuit other plans, or in my case, my true dream: a career in fashion. Yes, AMFI (Amsterdam Fashion Institute) is back on. For the Autumn my plan is to take the matriculation examination in Math, and the TOEFL test and hopefully work my butt off to save up the tuition fee beforehand. Sure, I'd prefer staying in Finland with my friends and family, but in Finland there is no way for me to properly study fashion the way I want to.

The past year hasn't been the easiest for me, much like the previous years, but during this past year a certain clarity has come to me. It's time to stop being the person other people want me to be or wish me to be, and start being my own self. Blogging has helped me to come to this conclusion, as have my friends, and my family too, not to mention D. I have to stop feeling bad about not being able to be what other people would perhaps prefer. If they don't like me the way I am, well, it's their loss.

Today I had the appointment with a hairdresser, and tomorrow you'll see how my hair turned out!

Oh and I hope all my American readers had a wonderful 4th of July!

--

Nyt aion oikeasti palata normaaliin postausrytmiin, ja aion myös saada jostain käsiini kunnon kameran (en ole ehtinyt vielä käydä hakemassa kameraani huollosta) niin, että ei tarvitse ottaa asukuvia hissin peilin kautta iPhonen kameralla... tarkoitus ei ollut edes laittaa mokomaa surkeaa kuvaa tänne, mutta laitetaan nyt kuitenkin, kun kokeilin uutta appia Clothia.

Cloth on siis sovellus iPhonelle ja iPod Touchille, ja aion kyllä käyttää sitä jatkossa siitäkin huolimatta, että en taida karmeita kuvia blogiin sentään laittaa. Clothin ideana on ottaa kuvia asuista, ja lajitella ne tunnisteiden ja kategorioiden avulla. Clothiin on myös ostettavissa lisäosa, joka mahdollistaa asujen lajittelun säätilan mukaan, ja säänmukaisesta pukeutumisesta tulee heti helpompaa, sillä kun menee osioon "wardobe" ja lajittelee asut sään mukaan, Cloth näyttää automaattisesti asut, joita käytit samankaltaisissa sääoloissa. Aika kätevää, etenkin silloin kun mielikuvitus vähissä. Suosittelen kyllä sovellusta kaikille iPhonen ja iPod Touchin omistajille.

Yliopistouutisia sen verran, että en saanut opiskelijapaikkaa. Yllättävää kyllä en ole hirveän pettynyt tai surullinen, selkeästi englantilainen filologia ei sitten ollut minun juttuni. Aika suunnata katse tulevaan ja uusiin suunnitelmiin, tai vanhoihin. AMFI - Amsterdam Fashion Insitute on siis taas tähtäimessä. Syksyllä olisi siis tarkoitus suorittaa TOEFL -koe ja toivon mukaan saada töitä niin, että saisin lukukausimaksut säästettyä jo etukäteen. Tietenkin mieluummin opiskelisin Suomessa ystävien ja perheen luona, mutta Suomessa ei voi opiskella muotia samalla tavalla kuin haluan.

Viime vuosi ei ole ollut kovin helppo, yksi monien vaikeiden vuosien sarjassa, mutta yksi asia on selkiytynyt: minun on elettävä omaa elämääni. En voi tavoitella muiden hyväksyntää olemalla jotain muuta kuin oikeasti olen. On aika vain rohkeasti olla oma itseni ja olla miettimättä mitä muut ajattelevat. Bloggaaminen on ollut yksi iso syy tähän heräämiseen, ja tietenkin ystäväni, perheeni ja D ovat myös auttaneet minua tajuamaan, että olen hyvä sellaisena kuin olen. Jos muut eivät pidä minusta, se on heidän menetyksensä.

Tänään kävin muuten kampaajalla, huomenna sitten näette lopputuloksen!

--

Ik doe echt m'n best om terug te gaan naar m'n normale post ritme... en ik doe m'n best om een betere camera te regelen dan m'n iPhone (heb nog steeds geen tijd gehad om m'n camera op te halen) zodat ik niet meer foto's hoef te maken in de spiegel van de lift... Ik ging dit eigenlijk niet posten, maar ik heb een nieuwe foto app, Cloth.

Cloth blijkt een best leuk appje te zijn en ik zal het vaker gaan gebruiken, zelfs wanneer ik die slechte foto's niet op m'n blog zet. De weer extensie die ik gekocht heb maakt hem nog cooler, hij organiseert je outfits gebaseerd op het weer van de dag dat je die outfit aan had en als je dan echt niet meer weet wat je aan moet, kun je op "wardrobe" klikken en dan op "weather" en dan laat hij zien welke outfits je eerder aan heb gehad met dat weer. Echt cool! Ik het aanraden voor iedereen met een iPhone of iPod touch.

Jullie willen vast allemaal weten of ik ben toegelaten tot de universiteit... Helaas, ik mag niet komen. Verrassend genoeg ben ik er niet zo kapot van, Engels was schijnbaar toch niet voor mij. Tijd om andere plannen te maken, of, mijn echte droom: een carriere in de modeindustrie. Ja, AMFI is weer terug. Het is mijn plan om deze herfst de TOEFL toets doen en daarna keihard werken om te sparen voor de kosten van de opleiding. Ik blijf liever hier in Finland met vrienden en familie maar er is hier geen enkele manier om mode te studeren op een manier die ik wil.

Het afgelopen jaar was niet m'n makkelijkste, net zoals de jaren daarvoor, maar in het afgelopen jaar is me iets duidelijk geworden. Het is tijd om te stoppen met willen dat anderen mij accepteren en te beginnen met mezelf zijn. Bloggen heeft me geholpen om tot die conclusie te komen, net als mijn vrienden en familie, en natuurlijk D. Ik moet stoppen met het slecht voelen over wat anderen van mij zouden willen. Als ze niet leuk vinden wie ik ben, dan is dat jammer. 

Vandaag ging ik naar de kapper en morgen zal ik foto's posten!

Questions

Neule/Cardigan: H&M, Shortsit/Shorts: second-hand, Kengät/Shoes: DinSko

Pipanuk heitti minua vähän aikaa sitten monissa blogeissa kiertäneellä kysymyshaasteella, jossa on siis tarkoitus vastata 11 kysymykseen, jotka haasteen antaja on huolellisesti valmistellut.

1. Minkä uuden harrastuksen haluaisit aloittaa?

Sinänsä ajankohtainen kysymys, kun olen itsekin asiaa mietiskellyt. Haluaisin kovasti aloittaa jonkin tanssin, ehkäpä salsan, vaikka paritanssitkin kiinnostaisivat (tosin vain minua, D ei ole tansseista niinkään innostunut, ja muutenkin paritanssit saavat odottaa siihen, että ollaan samassa maassa) mutta ehkä eniten haluaisin aloittaa uudelleen näyttelemisen.

2. Jos opiskelet/olet töissä, niin oletko 100% varma siitä, että teet juuri sitä, mitä haluatkin tehdä?
Töiden suhteen kyllä, nykyinen työni on täydellinen työ kesäksi/opiskelujen oheen, ja olenkin todella iloinen, että minulla on viimein mieluinen työpaikka. Opiskeluista en osaa vielä sanoa, saa nähdä miten noiden pääsykokeiden kanssa käy...
3. Mikä on kaikkien aikojen paras festari/kesätapahtumamuistosi ja mistä?
En ole oikeastaan koskaan ollut missään festareilla tai sellaisissa, joten tähän kysymykseen on aika vaikea vastata... jos nyt tulevaisuudessa festareille tai yms päädyn, niin luulisin, että parhaita muistoja saa hyvien ystävien ja D:n seurassa!
4. Jos saisit esimerkiksi upean työtarjouksen maapallon toiselta puolelta ja sen vastaanottaminen edellyttäisi, että jätät pikaisesti taaksesi nykyisen elämän, ottaisitko tarjouksen vastaan?
Vuosi sitten olisin varmaan sanonut kyllä miettimättä edes asiaa... nyt on kuitenkin vaikea valita, sillä ystävät ja perhe ovat tärkeitä. Toisaalta voisin ottaakin tarjouksen vastaan, kaukosuhteessa kun tässä muutenkin ollaan.
5. Minkä biisin tahtiin haluaisit tanssia/tanssit ensimmäiset askeleet aviopuolisosi kanssa? Miksi juuri tämä kappale?
Oi, vaikea kysymys! Henry Mancinin Moon River taitaisi olla aika täydellinen kappale, ainakin minun mielestäni (D:n mielipiteestä en ole varma) ja ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että kappale on kaunis, ja Aamiainen Tiffanylla on yksi lempielokuvistani...
6. Jos saisit valita minkä tahansa luksustuotteen ilmaiseksi itsellesi, niin mitä haluaisit?
Apua! Haaveilen niin harvoin luksustuotteista, että nyt on vaikea valinta... ehkäpä Tiffanyn vihkisormus? 
7. Mitkä kolme paikkaa maailmassa haluat ehdottomasti päästä näkemään jossain vaiheessa elämääsi?
New York, Lontoo ja Las Vegas.
8. Mikä oli unelma-ammattisi lapsena?
Näitähän oli monia, löytyi sairaanhoitajaa ja sirkusprinsessaa... ehkä kaikkein suurin unelma-ammatti oli prinsessa (tässähän voidaan tietenkin väitellä siitä, että onko prinsessa ammatti vai ei)
9. Voisitko kuvitella eläväsi tabloid-julkkiksen elämää?
Toki voin kuvitella, mutta en usko, että minusta olisi tabloid-julkkikseksi... en ole läheskään tarpeeksi pinnallinen.
10. Minkälainen on unelmakotisi?
Valoisa, korkeat huoneet, isot ikkunat... vaalea sisustus. Sijainti olisi hyvien ja nopeiden kulkuyhteyksien päästä keskustasta, mutta lähellä merta.
11. Mikä on paras kauneusvinkkisi?
Kookosrasvaa hiustenlatvoihin... ja hiusten pesu valkuaisella.

Olen nyt vähän tylsä, enkä laita haastetta eteenpäin, sillä luulenpa, että haaste on jo kiertänyt kaikki seuraamani blogit!

Älä unohda arvontaa!

--

I received a blog challenge from Pipanuk, who is a Finnish (wedding) blogger. The idea of this challenge is to answer 11 questions and then come up with 11 questions of your own and pass on the challenge to other bloggers. However, since I think most bloggers have already done this challenge I won't be giving it to anyone else.

1. What new hobby would you like to start?
I'd love to start dancing and acting again.
2. If you work/study, are you 100% certain that this is what you want to do?
I love my current job, and I don't really know what I will be studying... we'll see about that when the entrance exam results come in!
3. What's your all time favorite festival memory?
I have never been to any festivals (not a fan of big crowds) so I can't really say... but I'm sure that any festival involving good music, good friends and D would be awesome!
4. If you received the perfect job offer (for example) on the other side of the globe, and accepting the offer required you to leave your current life behind, would you accept the offer?
Hmm... a year ago I would've probably said yes in a heartbeat but now I'm not sure. I have my friends and family in Finland, but perhaps if it was the perfect job offer I might accept it. D and I are already in a long distance relationship so that doesn't really affect my decision.
5. What song would you like to be your first dance with your husband? Why did you choose that song?
Moon River by Henry Mancini would be lovely, since I am a huge fan of Breakfast at Tiffany's... Not sure if D agrees though.
6. If you could pick any luxury item for free of charge, what would it be?
To be honest I'm not really that much into luxury items for the sake of the prestige. But if I had to choose, I would go for a wedding ring from the Tiffany's!
7. Which three places in the world do you want to visit at least once in your life?
New York, London and Las Vegas.
8. What was your dream job as a kid?
My dreams varied a lot, at one point I wanted to become a nurse and then a ballerina... there was one "job" that I kept on dreaming about and that's being a princess. (now we could of course argue whether or not being a princess is even a job)
9. Can you imagine living the life of a B-list celebrity?
Sure I can imagine, but I don't think I have what it takes to be a B-list celebrity... I'm not fake enough!
10. What is your dream home like?
Tall windows, lots of light... light colors. Located somewhere near water and still in the city.
11. What's your best beauty secret?
Adding coconut oil to dry hair and washing my hair with egg white every two-three weeks.

Don't forget my give-away!

Clean up day

Mekko/Dress: H&M, Pusero/Blouse: vintage, Kengät/Shoes: H&M

I did have a second steak, so I ate more than what's on my plate in the picture

Yes, I still have vappu-balloons in my room

So I cleaned my room today, it had been way too long! Rest of the day has been well spent blogging and watching TV-series, and coughing. Yes, my cough is back, or then it's just the dust... and there was plenty of dust!

My siblings are coming to my grandparents tomorrow as their summer break started. The political history exam is tomorrow, but I don't think I'm going. It was my plan c anyways, and I haven't really studied for the exam, so taking an exam for which I haven't prepared seems like a waste of energy and time...

The weather has improved a lot, we actually got some sun today (why does it seem like I always write about weather?) so I wore my white summer dress with my grandmother's old blouse from the '70s. Can you believe she wore it to my aunt's christening after having two kids? Makes me very happy to know I have such good genes!

Have a great start to the week everyone!

Don't forget my give-away!

--

Tänään siis siivosin huoneeni, liian pitkän tauon jälkeen. Loppupäivä onkin mennyt blogien ja tv-sarjojen parissa, ja yskiessä. Yskä palasi jostain, tai sitten pöly yskittää, huoneeni kun oli aika täynnä pölyä!

Sisarukseni tulevat tänne isovanhemmilleni huomenna kesäloman alun kunniaksi. Huomenna olisi myös poliittisen historian pääsykoe, mutta en taida olla menossa. Poliittinen historia oli muutenkin vain varavarasuunnitelma, enkä ole lukenut kunnolla koetta varten. Tuntuisi siis vähän hölmöltä mennä istumaan kokeeseen, johon ei ole valmistautunut...

Sää on onneksi ollut astetta parempi kuin viikonloppuna, aurinkokin kurkki pilvien lomasta, (kauhea kun aina vain kirjoitan säästä!) joten päätin laittaa valkoisen kesämekkoni päälle isoäitini vanhan 70-lukulaisen puseron kanssa. Voitteko uskoa, että isoäitini käytti puseroa tätini ristiäisissä kahden lapsen jälkeen? On kyllä kivaa, kun on siinä suhteessa hyvät geenit!

Oikein hyvää viikonalkua kaikille!

Älä unohda arvontaa!

Goodbye textbooks!

Nahkatakki/Leather jacket: second-hand, T-paita/T-shirt: H&M, Hame/Skirt: H&M, Huivi/Scarf: SIX, Laukku/Bag: SIX, Kengät/Shoes: DinSko

Whew, it's finally over! No more English textbooks, I'm going to bury them deep somewhere I won't find them easily! Only one exam to go, political history, but we'll see how much I'll study for that one...  As for the exam results, I have no idea when they will arrive, but now it's time to enjoy the spring... working!

My friend Trang took my outfit pictures (yes, another shirt of D's, although I bought this one for him) today, I went to see her after the exam, because she and her sisters are cleaning out their closets and since I am about the same height and size as Trang (and her sisters) I of course wanted to see if she had anything for my closet. I'm truly blessed to have so many stylish friends and relatives who also happen to like shopping! In the pictures above you can see the things I bought from Trang... excuse the bad light and colors in the pictures, I'll try to get outfit pictures as soon as possible! 

If any of you happens to be in Helsinki on Saturday, there's a fashion flea market at Nosturi this Saturday and Sunday (they open at 9 o'clock and close at 15 o'clock) and Trang and her sisters are selling their clothes, shoes and accessories there on Saturday! I'd go there but I'm working then...

Oh, and in case you're interested, I joined lookbook.nu and I am also a proud member of the Independent fashion bloggers... 

Now I'm off to bed as I have to work tomorrow (no, today!) and I'm actually looking forward to it!

--

Vapaus, viimeinkin! Sanon iloisesti hyvästit englannin pääsykoekirjoille, aion haudata ne jonnekin kaapin pohjalle! Vain yksi koe jäljellä: poliittinen historia, mutta saa nyt nähdä kuinka paljon jaksan lukea sitä varten. En ole edes katsonut, että milloin kokeiden tuloksia voi ruveta odottelemaan (heinäkuussa kai?) sillä nyt aion nauttia keväästä töiden ohessa!

Ystäväni Trang otti tämän päivän upeat asukuvat (kyllä, jälleen D:n paita päällä, tosin minä ostin tämän herralle vaihtelun vuoksi) kun kävin tapaamassa häntä kokeen jälkeen. Trang ja hänen siskonsa ovat tyhjentäneet vaatekaappejaan ja kun satutaan Trangin (ja Trangin siskojen) kanssa olemaan suhteellisen samanpituisia ja -kokoisia niin kävin sitten kurkkimassa jos sieltä löytyisi jotain minun vaatekaappiini. On oikeasti ihanaa, kun löytyy niin tyylikkäitä ystäviä ja sukulaisia, jotka rakastavat shoppailua! Ostokset näkyvät kuvissa, pahoittelut vain kuvien valaistuksesta ja väreistä, luonnonvaloa ei ollut enään saatavilla... mutta yritän saada asukuvat otettua mahdollisimman pian! 

Jos muuten olette Helsingissä lauantaina, Nosturissahan on vaatekirppis ja Trang on siskoineen siellä lauantaina myymässä vaatteita, kenkiä ja asusteita! Itsekin menisin kurkkimaan tarjontaa, mutta kun työvuoro sattui juuri lauantaille...

Niin joo, jos haluatte seurata minua lookbook.nu:n kautta, niin se onnistuu! Liityin myös Independent Fashion Bloggers:in jäseneksi eli minut voi löytää sieltäkin.

Nyt menen kuitenkin nukkumaan, huomenna (eikun tänään!) on taas työpäivä, ihanaa vaihtelua lukemiseen!

Studying for tomorrow's exam

Housut/Pants: Cubus, Bleiseri/Blazer: H&M, T-paita/T-shirt: D's

Porthania, one of the university buildings

Helsinki Central Railway Station

Ateneum, an art museum

The National Theatre

Kuva täältä/Picture found here

So today... I decided to wear another one of D's t-shirts, tied in a knot to make it fit better. I also got a care-package from D, and I was happy to find my favorite hot chocolate powder in it. Now you may wonder, why would someone ship hot chocolate powder all the way from the Netherlands to Finland, surely there is hot chocolate powder in Finland as well? But the thing is, most of the hot chocolate powder here in Finland contain soy and since I do value my life, I can't have them. I also happen to be quite lazy at times and heating up milk for hot chocolate is such a hassle. (I know, my life is *so* complicated!)

Today I also had my entrance exam for the History department in the University of Helsinki. It went okay, considering I haven't really studied for the History exam so the last time I actually really opened a History book was at least three months ago. But hey, I have spent all my study time and energy on the English exam, which will take place tomorrow...

Clearly being a blogger has its benefits. One of my lovely readers commented on my previous post and linked me this beautiful Bershka shirt. Now, sadly we don't have Bershka in Finland but that's when having a fiancé in the Netherlands comes in hand. So at some point this or next week D will get the shirt for me and probably send it to me. He's such a sweet guy, I couldn't possibly ask for better! Sending me care-packages, listening to me reading my textbooks aloud and now acting as my personal shopper... There's a reason why I am holding on to him despite of the distance..

Oh, and you might wonder why the English "translation" comes first today. Well, I decided that if I do my post in English-only it might count as studying for the exam, so that's why! Keep your fingers crossed for me tomorrow, I really, really want to get to start my English studies in September!

--

Tänään postaus on vain englanniksi, jotta se lasketaan kokeeseen kertaamiseksi... Pitäkää huomenna peukut pystyssä ja sormet ristissä minun puolestani, jookos!