Moving

Should someone still be checking on this blog, I have just moved on to a brand new blog.

Hope to see you there.

This will officially be the last post on this blog, and I will most likely shut this one down for good over some time.

Blogging again

Long time no see, my lovely readers! I'm finally back from my blogging break now that all the exams are over. Summer has arrived to Finland and I've been busy enjoying it with my friends.

I have missed blogging a lot, I didn't even realise how big a part of my life it had become. Now I hope to keep on blogging without any long breaks. The positive side of the break was that I now have plenty of ideas and inspiration, and I hope you will enjoy them.

More will follow, this was just a quick post to let you know I'm back!

Choosing books over blogging - why?

image source: someecards.com

Anyone still here? My apologies for disappearing again, but my life has been rather hectic lately with moving, work and cramming for my university-level entrance exams. Hats off to those who manage to balance real life and blogging, because it is so difficult.

I've been missing blogging so much. My head is filled to the brim with ideas and words and texts and what not and I need somewhere to pour all that. The problem, however, is that I shouldn't be spending time on blogging at the moment. I'm applying to study communications at the University of Helsinki and it just happens to be one of the toughest faculties out there. It's extremely popular but they only take in about thirty new students each year so I really need to ace the exam.

So tough times require tough decisions. In order to be able to concentrate on studying, I hereby announce that I won't be blogging until the exams are over. That way I don't have to feel bad for not having blogged anything in ages, and you'll know that I will be back after the 4th of June, with loads of new things to share with you, my faithful readers. So watch this place and make sure to follow me on Instagram or Twitter to stay up to date on what's going on in my life. (okay, mostly what I'm eating...)

Also, if you haven't followed my blog on Bloglovin' yet, do it! Google Reader will be gone soon so make sure you won't miss my blog posts when I come back...

P.S. My heart goes out to everyone affected by this week's horrible incidents all over the world.

Explanations

“Once I get up I feel better

and I pull myself together.

I remember those two letters,

it will be OK” - MIKA

I feel like I owe you some explanations. First of all, I haven’t updated my blog in almost two months, and secondly not even all the people who know me in person know what has been going on lately.

In December, just before Christmas holidays, my host-family told me that I wouldn’t have to come back to them after my trip to Finland. Back then people already suggested that I’d return to Finland and start working towards getting a diploma and a proper job but I didn’t want to. I wanted to stay in the Netherlands, close to D. I no longer felt at home in Finland and I was actually a little relieved when I got to return to the Netherlands.

In the Netherlands I started working for another host-family, this time in Wassenaar. Lovely people, three children and I had a great time working with them. Unfortunately last week, in the end of my trial period, the family told me that they did not really need an au-pair as the mother had decided that it wasn’t her time to return to the working life.

So there I was. No job, no place to call my home. Only difficult choices to make. Was I to stay in the Netherlands, perhaps to find another host-family or a job stocking shelves at a supermarket? Or maybe the time had come to return to Finland and do as my friends and family hoped.

Seeing that I am writing this on a plane to Stockholm, where I am going to catch a plane to Helsinki, I opted for the latter. As much as I love D I can’t put my own life and plans aside for another year and half. D wants me to be happy and he and I both know that doing a menial job and living in someone else’s home will not make me happy. I can’t keep on living only for the weekends even if the moments I spend with D dull my ennui. Sometimes being apart is the better option.

Not that we are taking a break from each other, as some people might think. As hard as long distance relationships are, breaking up is no option. We would only end up getting back together. No wonder I currently feel very inspired by such literary and fictional couples as Arwen and Aragorn and Chuck Bass and Blair Waldorf.

So, I’m returning to Finland. Not for the rest of my life, I’m quite sure of that, but at least until I have a diploma. I’m thinking about applying for the journalistic branch of media studies in the Haaga-Helia University of Applied Sciences in Helsinki, but I still have to figure out a plan B as well. Perhaps something to do with the fashion and clothing industry or then communication in the University of Helsinki.

Meanwhile, I am going to be staying at my parents’ place, looking for a job and an apartment. My brother is also looking for his own place so perhaps we’ll move out together. Being flatmates with my brother doesn’t seem like such a bad idea, at least I know him, I know he doesn’t smoke, he isn’t into drugs and he gives me my privacy. But we’ll see, finding an apartment in Helsinki is no piece of cake.

In the end, I have no regrets. Sure, it sucks that things didn’t work out the way I planned, but I’m starting to get used to life throwing me a curveball when I least expect it. I’m learning to accept that there are things I can’t change no matter how much I try. I’ve wiped off my tears and I’m facing the new challenges with a whole new confidence. I have grown up so much in the past six months and learnt new things about myself, other people and the world. I have made new friends, met interesting people and seen new places. My family and friends are supporting me every step of the way. Regretting my decisions would be a waste of time.

As for my blog, I will probably be updating it more often now. Getting this post out of my system has been the hardest part. I have been feeling like blogging about superficial things while I’m going through such a wide array of emotions and changes would be wrong. Finding the balance between personal and superficial is challenging at times but I think that in this post I have everything summed up pretty well. 

--

Taitaa olla selityksen paikka. En ole päivittänyt blogiani melkein kahteen kuukauteen eivätkä edes kaikki ihmiset, jotka henkilökohtaisesti tuntevat minut tiedä miten paljon elämässäni on tapahtunut viime aikoina.

Joulukuussa, juuri ennen joululomaa, host-perheeni ilmoitti, että minun ei tarvitse palata heidän luokseen loman jälkeen. Tuolloin jo perheeni ja ystäväni sanoivat, että ehkä minun olisi aika palata Suomeen ja keskittyä opiskeluihin ja oikean työn hankkimiseen, mutta jääräpäisenä halusin vielä palata Alankomaihin. Halusin viettää rentoa ja huoletonta elämää ja olla D:n lähellä. Suomi ei tuntunut enää kodilta ja olin erittäin helpottunut istuessani lentokoneessa D:n vieressä suuntana Amsterdam.

Alankomaissa aloitin uuden host-perheen luona, Wassenaarissa. Aivan ihana perhe, kolme lasta, ja minulla oli erittäin kivaa heidän luonaan. Ikävä kyllä, viime viikolla kuukauden koeaikani lopussa perhe kertoi, että he olivat tulleet siihen lopputulokseen, että perheen äiti ei haluakaan vielä palata työelämään, joten he eivät tarvitsekaan au-pairia.

Siinä sitä sitten oltiin. Työttömänä ja kodittomana. Vaikeiden kysymysten äärellä. Pitäisikö vielä yrittää löytää uusi host-perhe tai ehkäpä töitä ruokakaupassa? Vai pitäisikö sittenkin palata Suomeen ja myöntää vanhempieni ja ystävieni olleen oikeassa?

Kirjoitan tätä postausta lentokoneessa matkalla Tukholmaan, josta vaihdan Helsinkiin menevään koneeseen, joten taitaa olla selvää, että päädyin kakkosvaihtoehtoon. Niin tärkeä ja rakas kuin D minulle onkin, en voi laittaa omaa elämääni ja tulevaisuudensuunnitelmiani sivuun puoleksitoista vuodeksi eli kunnes D valmistuu. D haluaa minun olevan onnellinen, ja me molemmat tiedämme, että en olisi onnellinen tehdessäni hanttihommia ja asuessa muiden ihmisten kodeissa. En, vaikka D:n kanssa vietetyt hetket lieventävätkin tylsyyttäni. En voi elää pelkästään viikonloppuisin. Joskus on parempi olla erossa.

Ei siis niin, että olisimme eroamassa D:n kanssa. Se olisi täysin tuhoontuomittu yritys, päätyisimme kuitenkin palaamaan takaisin yhteen. Ei ehkä kovin ihmeellistä, että tällä hetkellä esikuviini kuuluvat sellaiset fiktiiviset pariskunnat kuin Arwen ja Aragorn ja Chuck Bass ja Blair Waldorf.

Eli palaan nyt sitten Suomeen. Tuskin koko loppuelämäkseni, mutta ainakin nyt siihen asti, että saan haalittua itselleni tutkintotodistuksen ja kunnon työkokemusta. Ajattelin hakea Haaga-Heliaan suorittamaan medianomin tutkintoa, journalistiikka suuntauksena. Varasuunnitelma pitäisi vielä miettiä, mutta vestonomin tutkinto on vahva ehdokas. Tai sitten haen lukemaan viestintää yliopistossa.

Samalla aikaa asun vanhempieni luona ja etsin töitä ja asuntoa. Pikkuveljeni etsii myös omaa kämppää, joten ehkä yhdistämme voimamme ja muutamme yhteiseen kämppään. Ei yhtään hullumpi ajatus, olisi ainakin luotettava ja tuttu kämppis, johon voi luottaa. Ei tupakoi eikä pidä mitään pilviviljelmiä vaatekaapissa, ja kumpikin osaa jättää toisen rauhaan. Mutta ensin pitäisi onnistua saamaan asunto, mikä onkin helpommin sanottu kuin tehty.

Loppujen lopuksi en kadu yhtään mitään. Totta kai tässä hiukan hatuttaa kun asiat eivät suju niin kuin toivoin, mutta siihenkin rupeaa hiljalleen tottumaan, että löytää itsensä aivan eri suunnasta kuin alunperin oli tarkoitus. Pakko hyväksyä, että joihinkin asioihin sitä ei vaan voi vaikuttaa ja on parempi vain antaa niiden olla kuin hakata päätä seinään. Itkut on nyt itketty ja kohtaan tulevat haasteet aivan uudenlaisella itsevarmuudella. Olen kasvanut niin paljon viimeisen puolen vuoden aikana ja olen oppinut uusia asioita itsestäni, muista ja elämästä. Olen saanut uusia ystäviä, tavannut mielenkiintoisia ihmisiä ja nähnyt maailmaa. Läheiseni tukevat minua jokaisessa mutkassa. Turha sitä on katua. 

Blogini suhteen tarkoitukseni on päivitellä useammin ja säännöllisemmin. Kirjoittaminen on takkuillut lähinnä sen takia, että en oikein tiennyt mitä kirjoittaa. Pinnallisemmista asioista kirjoittaminen ei tuntunut oikealta nyt kun oma elämä on niin muutoksen pyörteissä. Tasapaino pinnallisen ja syvällisen sisällön välillä on toisinaan hankala löytää, mutta tämän postauksen myötä luulisi senkin helpottuvan.

--

Ik denk het is nu tijd geworden om alles te uitleggen. In bijna twee maanden heb ik niets geschreven en ook mensen die mij kennen in het echt weten niet wat er allemaal is gebeurd.

In december, een paar dagen voor kerstvakantie, had mijn gast-gezin me verteld dat ik niet meer terug hoefde te komen na het kerstvakantie. Dan zeiden mijn familie en vrienden dat ik misschien maar terug moet naar Finland en met mijn studies moet beginnen maar dat wou ik helemaal niet. Ik wou in Nederland blijven, bij D. Ik voelde me niet thuis in Finland en ik was zo blij om terug naar Nederland te gaan.

Na kerstvakantie heb ik bij een andere familie gewerkt, deze keer in Wassenaar. Echt aardige mensen, drie leuke kinderen en bij hun vond ik het zo gezellig. Maar jammer genoeg, vorige week hebben ze me verteld dat de moeder toch geen werkende moeder wil zijn dus ze hadden geen au-pair meer nodig.

Dus daar was ik weer. Geen werk, geen plek voor mezelf. Alleen moeilijke keuzes. Wat zal ik doen? In Nederland blijven, nog een gast-gezin zoeken of misschien bij een supermarkt werken? Of misschien toch terug naar Finland gaan en mijn eigen dingen doen?

Nu zit ik te schrijven in het vliegtuig naar Helsinki toe dus ik heb uiteindelijk voor Finland gekozen. Ik hou zo veel van D, maar toch kan ik niet wachten om mijn eigen leven te beginnen en plannen. D wil dat ik blij ben en we weten allebei dat ik niet blij word als ik als een schoonmaakster moet werken en bij andere mensen moet wonen. Ik kan niet alleen voor de weekends leven, zelfs al maakt D me elke keer weer blij. Soms is het beter om apart van elkaar te zijn.
Maar we maken het niet uit of zo. Dat zou helemaal niet lukken, we zouden toch terug naar elkaar rennen. Niet echt verrassend dat ik fictieve stelletjes als Arwen en Aragorn en Chuck Bass en Blair Waldorf heel inspirerend vind.

Dus ik ga terug naar Finland. Niet voor de rest van mijn leven, dat weet ik zeker, maar toch totdat ik een diploma heb. Ik wil journalistiek studeren bij hogeschool Haaga-Helia in Helsinki maar ik moet ook nog iets anders vinden. Ik moet altijd een plan B hebben. Misschien iets met mode en kleren of communicatie bij het universiteit.

Tussentijds zal ik bij mijn ouders wonen, en zoeken voor een baan en een huurwoning. Mijn broertje wil ook uit het huis dus misschien gaan we samen zoeken. Samenwonen met mijn broertje zou eigenlijk niet zo’n slecht idee zijn. Ik ken hem, ik weet dat hij niet rookt en hij is altijd bezig met zijn eigen dingen dus we zouden allebei genoeg ruimte en stilte hebben. Maar eerst moeten we een huurwoning vinden en dat zal niet makkelijk zijn.

Uiteindelijk heb ik geen spijt. Tuurlijk is het rottig dat het niet lukt zoals we willen, maar ik begin er aan te wennen dat het leven mij het elke keer moeilijk maakt als ik het niet verwacht. Ik begin te accepteren dat er dingen zijn die ik niet kan veranderen, hoe hard ik het ook probeer. Ik heb mijn tranen afgeveegd en begin met nieuwe uitdagingen met een nieuw vertrouwen. Ik ben zo gegroeid de laatste 6 maanden en heb veel over mezelf geleerd, maar ook over anderen en de wereld. Ik heb nieuwe vrienden gemaakt, leuke mensen ontmoet en nieuwe plaatsen gezien. Mijn familie en vrienden ondersteunen me met elke stap. Spijt hebben van mijn keuze zou zonde zijn van mijn tijd.

Over mijn blog, ik zal waarschijnlijk meer gaan schrijven nu. Het moeilijkste was om dit verhaal uit me te krijgen. Ik had geen zin om te bloggen over oppervlakkige dingen terwijl mijn leven hectisch was. Een balans zoeken tussen persoonlijk en oppervlakkig is soms moeilijk, maar ik denk dat dit verhaal alles wel duidelijk maakt.

Life lately

1-year blog anniversary (WIN A 20£ ASOS GIFT VOUCHER)

The very first picture I ever posted on my blog

Today it has been exactly a year since I started my blog and what a long way I have come! My blogging career started off quietly at first, because I wouldn't even tell anyone I had a blog. I thought that people would think it silly and pointless to have a blog. Luckily I was wrong and slowly but surely my blog got more and more readers.

The first 4-5 months I concentrated mostly on my personal life, with the occasional outfit pictures taken with my iPhone 3G or D's camera while I was visiting him in October '11. Some of the early posts have been now deleted mostly because they were much too personal. Back in the early days I clearly didn't know where to draw the line. Sharing personal thoughts and feelings publicly is fine to a certain point but nowadays I want to avoid posting overly personal things about my health and family and feelings. Those things I share with my family and friends and those close to me, no need to share them with the whole world.

During the spring '12 my blog has been slowly but surely growing more mature and more stylish, along with myself. I have now a clearer vision of what I want my blog to be and where I want to take it. More outfit posts, more general posts on style and fashion as well improved photos. Don't worry though, you'll still get to see bits and pieces of my life and my blog will still have some depth to it. I will also make sure to post regularly, no more unexpected blogging breaks and unexplained disappearances!

I truly hope you have enjoyed this first year of my blog, I know I have, and I hope you'll stay for the next year as well. My blog would be nothing without all of my wonderful readers and the feedback and inspiration I get from them. That is why I have prepared a special anniversary give-away for you.

This time I'm giving away a 20£ (that's ~25€ and ~32$) gift voucher to asos.com online store. The voucher will be emailed to the winner so make sure to leave your email address or a link to your if your email address can be found there. The give-away will end in a month, on September 30 at midnight (GMT+1) and comments left after that time will not be included in the give-away. I will announce the winner here on my blog the 1st of October and the winner will also be contacted personally through email.

RULES:

- The give-away is open to everyone, you don't have to be a reader to take part

- Leave a comment on this post 

-Anonymous comments will not be accounted for so use a nickname and provide me with an email-address so I can contact you should you win!

- Following me via GFC and/or Bloglovin' will gain you one additional raffle ticket

- Following me on Twitter will gain you one additional raffle ticket

- Liking my Facebook page will gain you one additional raffle ticket

- Following me on Pinterest, Instagram(@sensaatio), Lookbook.nu and Fashiolista will each gain you one additional raffle ticket (leave your username in the comment so I can find you)

- Tweeting or blogging about the give-away will gain you one additional raffle ticket (leave a link or make sure to include @sensaatio in your tweet)

- So in total you can participate in the give-away with 10 raffle tickets!

- Make sure to write in your comment how many raffle tickets you have!

- The winner will be chosen randomly using random.org

Good luck to everyone!!

**note: this give-away isn't sponsored

Instagram pictures

Boardgames with youngest siblings

I hate spiders. Every time I see one I scream and someone will have to rescue me... or the spider

Good morning everyone! I hope your weekend has started off well! I have work today, but since it's not right away on the morning, I'm going to share some instagram pictures with you.

Today I'll be meeting Maria on my lunch break, and after work I'll be going to the movies with my friends to see the Dictator... we'll see if it's any good, I didn't really like Borat or Brüno, in fact I had nightmares for weeks! (kidding... not)

Good thing is that Maria will be bringing her camera so that we can take my outfit pictures. I'm really happy to have friends who support my blogging, they regularly read my blog and even though they might think it's crazy how much time I put into it, they support me all the same. 

When I first started blogging I thought no-one would be interested, but nowadays when I tell people, they find it fascinating and interesting. They want to see my blog, and they think it's amazing that I have such a great outlet for myself. And blogging certainly looks good on my CV! I suppose blogging has become more of a lifestyle than a hobby.

Anyways, this is just a little post to keep you company while I'm busy and unable to provide you with anything more interesting. Tomorrow you'll get outfit pictures and my review on Dictator!

Great weekend to everyone!

--

Huomenta kaikille! Toivottavasti viikonloppu on lähtenyt kaikilla käyntiin mukavasti. Itse "joudun" tänään töihin, mutta kun kerta olen vasta iltapäivävuorossa, päätin jakaa muutamia instagram kuvia kanssanne.

Tänään suunnitelmissa on lounastreffit Marian kanssa, ja töiden jälkeen menen elokuviin ystävieni kanssa katsomaan Diktaattoria... saa nyt nähdä onko se mistään kotoisin, en oikein pitänyt Boratista tai Brünosta, näin painajaisia viikkojen ajan elokuvien jälkeen!

Mutta mukava juttu bloginkin kannalta on se, että Maria aikoo tuoda kameransa, eli tuoreita asukuvia on luvassa. Olen kyllä onnekas, kun minulla on ystäviä, jotka tukevat bloggaustani: he lukevat blogia säännöllisesti, antavat siitä palautetta kommenttiboksin ulkopuolella, ja vaikka toisinaan heistä onkin ehkä hullua se kuinka paljon aikaa käytän tähän kaikkeen, he kuitenkin tukevat minua ja bloggaustani.

Kun aloitin bloggaamisen, ajattelin, että ketään läheistäni ei kiinnostaisi, mutta nykyään kun mainitsen blogistani, ihmiset ovat kiinnostuneita. He haluavat kuulla lisää ja nähdä blogini, ja yleisesti ottaen kaikki ovat olleet sitä mieltä, että on hieno omata tällainen tapa ilmaista itseään. Bloggaus myös näyttää hyvältä cv:ssä! Vaikuttaisi vähän siltä, että bloggauksesta on tullut enemmänkin elämäntapa kuin harrastus.

Joka tapauksessa, tämä nyt on vain tällainen pikkupostaus teidän iloksenne nyt kun tänään olen liian kiireinen postaamaan mitään kiinnostavampaa. Huomenna sitten asukuvia ja elokuva-arvostelu!

Hyvää viikonloppua kaikille!

Friday

Mekko/Dress: H&M, Paita/Shirt: second-hand, Kengät/Shoes: DinSko

A view from the train

Today I didn't wear jeans to work, instead I wore my black H&M maxi dress, tied on a knot to make it shorter and more practical for work. Navy blue stockings matched the t-shirt at work quite nicely, and all in all I was very pleased with this outfit.

Work was great today, tomorrow a lot of people will be graduating so people were looking for graduation presents and I got help them, which is something I love doing. I could totally be a personal shopper!

Sorry for the short post, my life isn't very eventful at the moment, too busy working... But a picture says more than a thousand words, right?

Don't forget my give-away!

--

Tänään en sitten laittanut farkkuja jalkaan, vaan rakensin asuni mustan H&M maksimekon ympärille. Solmu helmassa lyhensi mekkoa ja toi kivaa vaihtelua. Tummansiniset sukkahousut sointuivat kivasti yhteen tummansinisen t-paidan kanssa, jota siis pidän töissä. Kaiken kaikkiaan olin aika tyytyväinen asukokonaisuuteen.

Töissä oli taas ihanaa, sain avustaa asiakkaita valmistujaislahjojen valitsemisessa, mikä on tietenkin aivan mahtavaa. Minusta olisi ihanaa toimia ammattishoppaajana!

Pahoittelut lyhyestä postauksesta, töiden lisäksi en ehdi juuri tehdään mitään mielenkiintoista... Onneksi kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa!

Älkää unohtako arvontaa!

Give-away

Kuva täältä/Picture found here

Today my blog reached 100 readers via GFC, which is pretty amazing, considering that exactly a month ago I had just reached 50 readers! Anyways, as I promised, I will be hosting a give-away to celebrate. This time the prize is a 15 ml bottle of Essie Mint Candy Apple nail polish. A surprise will also be included in the prize. I will announce the winner the 11th of June 2012, so you have a little less than two weeks to participate in the give-away! Note that the give-away closes on Sunday the 10th of June 2012 at midnight Finnish time, comments received after that won't be accounted for!

RULES:

- The give-away is open to everyone, you don't have to be a reader to take part

- Leave a comment on this post 

-Anonymous comments will not be accounted for so use a nickname and provide me with an email-address so I can contact you should you win!

- Following me via GFC and/or Bloglovin' will gain you one additional raffle ticket

- Following me on Twitter will gain you one additional raffle ticket

- Liking my Facebook page will gain you one additional raffle ticket

- Following me on Pinterest, Instagram (@sensaatio), Lookbook.nu and/or Fashiolista will gain you one additional raffle ticket

- So in total you can participate in the give-away with 5 raffle tickets!

- Make sure to write in your comment how many raffle tickets you have!

- The winner will be chosen randomly using random.org

Good luck to everyone!!

**note: this give-away isn't sponsored

--

Tänään blogini saavutti 100 lukijan rajan GFC:n kautta, mikä on aika hurjaa, kun muistaa, että vielä kuukausi sitten lukijoita oli 50! Lukijamäärä siis tuplaantui kuukaudessa! Kuten lupasin, juhlistan saavutusta arvonnalla. Tällä kertaa palkintona on Essien Mint Candy Apple kynsilakka. Palkintoon sisältyy myös yllätys. Voittaja julkistetaan 11. kesäkuuta 2012, eli arvontaan on aikaa osallistua noin kaksi viikkoa! Huomioikaa, että arvonta sulkeutuu sunnuntaina 10. kesäkuuta 2012 keskiyöllä, sen jälkeiset kommentit jätetään huomiotta!

SÄÄNNÖT:

- Arvonta on avoin kaikille, sinun ei tarvitse olla blogin lukija ottaaksesi osaa

- Jätä kommentti tähän postaukseen

- Anonyymit kommentit jätetään huomiotta eli käytä nimimerkkiä ja jätä sähköpostiosoite, jolla sinuun saa yhteyden!

- Jos seuraat minua GFC:n, Bloglovinin ja/tai Blogilistan kautta, saat yhden lisäarvan

- Seuraamalla minua Twitterissä saat yhden lisäarvan

-Tykkäämällä facebook-sivustani saat yhden lisäarvan

- Seuraamalla minua Pinterestissä, Instagramissa (@sensaatio), Lookbook.nu:ssa ja/tai Fashiolistassa saat yhden lisäarvan

- Yhteensä voit siis osallistua arvontaan viidellä arvalla!

- Muista ilmoittaa kommentissasi kuinka monella arvalla olet mukana!

- Voittajan arpoo random.org

Oikein paljon arpaonnea kaikille!

**huom! arvontaa ei ole sponsoroitu

Fijne Koninginnedag & Hyvää Vappua!

Fijne Koninginnedag iedereen, eli hyvää Kuningattaren päivää kaikille hollantilaisille ja ei-hollantilaisille! D on nyt Suomessa, mikä tulee luultavasti näkymään hiljaisuutena blogin puolella. Yritän varmaan saada ainakin muutaman postauksen tehtyä, esimerkiksi vapusta, mutta en lupaa mitään... Niin, ja tämähän on blogini 100. postaus eli tuli sitten toinen virstanpylväs saavutettua, aika hurjaa! En olisi koskaan uskonut, että bloggaaminen olisi näin addiktoivaa...

Oikein ihanaa Vappua kaikille!

Älkää unohtako osallistua arvontaan, aikaa on vielä torstai-iltaan saakka!

--

Fijne Koninginnedag iedereen, Happy Queen's Day to all Dutchies and non-Dutchies! D is now in Finland, which will result in some silence on my blog. I will try to write a couple posts, about Vappu, for example, but I won't promise anything this week... This by the way happens to be the post number 100, so I managed to reach an another benchmark, pretty crazy! Never thought I'd get this addicted to blogging...

Oh, and everyone have a lovely Vappu/May Day/May 1st!

Don't forget to participate in my give-away, it'll close on Thursday!

Give-away

Huomasin tänään, että Google Friend Connectin kautta blogilleni on kertynyt 50 lukijaa, mikä on minun mittakaavassani aivan hurjan hienoa! Kohtahan tässä ollaan jonkin sortin julkkiksia... tai sitten ei...

Mutta asiaan: ensimmäisen 50 lukijan kunniaksi järjestän pienen arvonnan, jossa palkintona ovat erittäin harvinaiset ja mittaamattoman arvokkaat miniatyyriposliinipuukengät... joita saa melkeinpä jokaisesta matkamuistomyymälästä Alankomaista. Palkintoon sisältyy myös yllätysmomentti, jonka paljastan vasta kun voittaja valitaan perjantaina 04.05.2012. Arvonta sulkeutuu torstaina 03.05.2012 keskiyöllä (Suomen aikaa) ja sen jälkeisiä ilmoittautujia ei oteta huomioon!

SÄÄNNÖT:

- jätä kommenttiboxiin kommentti, jossa vastaat seuraavaan kolmeen kysymykseen: miten löysit blogiini, minkälaisia postauksia luet mieluiten, ja mikä on mielestäsi blogini paras ominaisuus

- jos seuraat/alat seuraamaan blogiani GFC:n, Blogilistan tai Bloglovinin kautta olet mukanassa arvonnassa kahdella arvalla, muista mainita tämä kommentissasi!

- kolmannen arvan saa tykkäämällä blogistani facebookissa ja/tai seuraamalla minua twitterissä, muista mainita tämä(kin) kommentissasi!

- anonyymit kommentoijat käyttäkää nimimerkkiä ja laittakaa kommenttiin sähköpostiosoite, johon voin laittaa viestiä jos voitto osuu kohdalle

Onnea kaikille ja kiitos siitä, kun teette bloggaamisesta niin palkitsevaa!

--

Today I noticed that my blog has 50 followers via Google Friend Connect, which is huge in my books! I'll soon be a B-list celebrity or something... or not...

But let's get into the business: to celebrate my first 50 followers I am arranging a small give-away and the prize is an extremely rare and expensive pair of miniature porcelain clogs... which you can find pretty much in any souvenir shop in the Netherlands. A surprise will also be included, although I won't reveal it until I have chosen the winner on Friday the 4th of May 2012. The give-away will close on Thursday the 3rd of May 2012 at midnight Finnish time and comments received after that will not be taking part in the draw!

RULES:

- leave a comment in the comment box answering these three questions: how did you come across my blog, which kind of posts do you prefer, and what in your opinion is my blog's best feature

- if you follow my blog via GFC and/or Bloglovin' you will take part in the draw with two "lottery tickets" and don't forget to mention it in your comment!

- you will gain a third "lottery ticket"if you like my blog on Facebook and/or follow me on Twitter, don't forget to mention it in your comment!

- anonymous commenters must use a nickname and provide me with an email-address so I can contact them if they happen to win

Good luck all and thank you for making blogging so rewarding!

Pastels

Farkut/Jeans: Matthew Williamson for H&M (lainassa tädiltä/borrowed from my aunt) 

Bleiseri/Blazer: H&M, Paita/Shirt: second-hand

Jalkaan vielä korottomat mustat saappaat, ja niillä mentiin tiistain työpäivä. Töissä ei ollut hassumpaa, ei valitettavaa muuten kuin jalka- ja selkäsäryn suhteen. Sain muuten soiton yhdestä paikasta liittyen lähettämääni työhakemukseen, jonka olin jo ehtinyt unohtaa. Torstaille on nyt sitten sovittu työhaastattelu, lähinnä siksi, että kyseinen paikka vastaisi enemmän toiveammattiani kuin nykyinen työpaikka. Mikäköhän siinä on, että ensin menee kuukausia ennen kuin saan mitään vastauksia yrityksiltä, ja nyt niitä tuleekin oikein urakalla. Taisi siitä työllistymiskurssista olla sittenkin jotain hyötyä...

Nyt aion rentoutua musiikin, karkin, omenamehun ja poliittisen historian avulla. Vastaa melkein päivää kylpylässä, eikös? No, melkein voi olla hiukan liioiteltua.

Muuten, huomasin, että blogilleni on kertynyt jo päälle 20 lukijaa Google Friend Connectin kautta. Olisikohan ihmisillä kiinnostusta pieneen arvontaan?

--

I added a pair of black boots and that was my outfit for today's work day. Work wasn't too bad, no complaints apart from my aching feet and back. I also got a call from a company regarding my job application that I honestly had forgotten all about. Anyways, I have a job interview on Thursday, mostly because this job would be closer to my dream job than the one I have now. I wonder why I was getting nothing for months and now suddenly every single company seems to be interested in me (just slightly exaggerated) when I already have a job. I guess the employment course did do some wonders after all...

Now I'm going to relax by listening to music, eating candy, drinking apple juice and studying political history. Fun fun fun... sort of.

By the way, I noticed that I have passed the 20-readers benchmark on Google Friend Connect. I wonder if people would be interested in a small give-away...

'90s Valentine

Pitsineule/Lace pullover: äidin vanha/from my mother's closet, Paita/Blouse: Vero Moda, 

Chinot/Chinos: WE

Johtuukohan neuleesta, joka on tosiaan äitini vanha juurikin 90-luvulta, vai mistä, mutta minulla tulee tämän päivän asusta kunnon ysärifibat.

Tänään oli tarkoitus taas lähteä käymään työkkärissä, mutta en sitten päässytkään, joten huomenna sinne sitten. Tämä päivä on kulunut lähinnä serkkujeni kanssa leikkiessä sillä välin kun tätini on siivonnut noroviruksen jälkiä. Nyt kun ollaan kaikki vihdoin terveitä niin on mukava, kun kotikin on siisti. Kaikki ei kyllä mennyt niin kuin Strömsössä, kun kolmevuotias serkkuni kaatoi tietokoneen ja näin siis rikkoi koneen lasinäytön...

Onneksi päivään mahtui muutakin kuin lapsiperheen hälinää ja photoshoppauksen treenausta. D:n ystävänpäivä paketti saapui tänään (ensimmäinen kerta kun Itella toimittaa paketin ajoissa, ehkä paketin muoto vauhditti systeemiä) ja sydämenmuotoisesta paketista löytyi suklaan sijasta piparminttupastilleja! On se vaan niin ihana... <3 Hyvää ystävänpäivää kaikille!

--

Maybe it's the lace pullover that used to be my mother's (dating to the '90s) is the reason why today's outfit gives me serious '90s vibes...

Today I was supposed to visit the unemployment office again, but then I couldn't make it there, so I'll have to give it another try tomorrow. I spent this day mostly by playing with my cousins while my aunt was cleaning the Norovirus away. Now that we are all back in shape it's nice to have the house all clean too. Well, it didn't go all nice and dandy, because my three-year-old cousin ended up knocking over the computer, breaking the glass display...

Luckily, there was one thing to brighten up this family-life & photoshop filled day. D's Valentine's day present arrived (in time, must be the first time the Finnish package delivery system hasn't took an extra week to deliver the packages) and inside the heart shaped box there were peppermints instead of chocolate. He is just so sweet... <3 Happy Valentine's Day to everyone!

Työhaastatteluasu - Outfit for a job interview

Mekko/Dress: VILA, Bleiseri/Blazer: H&M, Huivi & Kengät/Scarf & Shoes: gifts

Näinkin asiallisen näköisenä kävin tänään haastateltavana, viimeistään ensi viikolla selviää tuleeko toista haastattelukutsua... toivottavasti tulee, koska sitten mahdollisuus saada työpaikka on huomattavasti suurempi. Itse ainakin luulen, että tämänpäiväinen haastattelu meni hyvin, vaikka toisaalta en ole koskaan kunnolla mokannut työhaastattelua, eli sinänsä olen aika luottavainen asian suhteen. (ehkä liiankin luottavainen?)

Työpaikka tulisi tosiaan kipeästi tarpeeseen, koska tämän kyseisen työpaikan palkoilla minulla olisi varaa vuokrata yksiö, tai jopa pieni kaksio Helsingistä, mikä helpottaisi työ- ja sosiaalista elämää kiitettävän paljon. Kyseessä olisi sitten ensimmäinen kerta kun asun yksin, jos viime kesän Disneyland-reissua ei lasketa. Jännittävää...

--

So this is how I looked today at my job interview. I should receive some answers by next week at the latest, as to whether I'll be invited to a second interview or not... hopefully I will be, because that would get me a lot closer to getting a job. In my own opinion today's interview went nicely, but then I have never really messed up an interview so I am rather confident. (maybe too confident?)

I could really use a job, because with the money they pay for this job I could actually afford to rent a studio, or even a small duplex, in Helsinki, which would make my working- and social life significantly easier. It would be the first time for me to live on my own, if we don't count last summer's Disneyland experience. I'm quite excited...