Make a statement

1. H&M, 2. ModeMusthaves, 3. Pieces via Boozt.com, 4. Day Birger et Mikkelsen via Boozt.com

Lace motive: Lace mix by ~NadinePau-stock on deviantART

I know I know, we've been seeing statement necklaces ever since last summer but I am still looking for the perfect one, probably in vain, being as picky as I am. So here's an assembly of a few necklaces I came across while browsing the web.

The first one is from H&M, a pretty cute one, and cheap to boot. Definitely not bad, although I might be able to make one myself if needed.

The second one is a more sparkly one, from Mode Musthaves, a Dutch online store I hadn't discovered yet. This one isn't too expensive either but I'm not sure whether I should order it or not. After all, I should stick to my no shopping rule.

The third statement necklace is from Pieces, and otherwise it's lovely, but it's golden and I wear gold very rarely. No idea why, I just happen to be more of a silver-lover.

Last one on our list is is the most expensive one but it is very lovely. It's by Day Birger et Mikkelsen and I really like all the details even though it isn't quite as sparkly as I have been visioning.

Do you have any tips on where to score nice statement necklaces?

My picks from Samuji FW13 Seasonal collection

The Finnish fashion designer Samuji (Samu Jussi Koski) posted pictures of their FW13 Seasonal collections on their Facebook page on Monday and even though I normally don't do this kind of posts, something about the collection struck a cord and I had to share my favourite pieces with you.

I do not own any Samuji pieces yet, but I have heard good things about their quality and I do like the fact that they manufacture most of their products in Estonia. (Finland would be even better but Estonia is better than Bangladesh or China)

The simply chic silhouettes and subtle colours of the collection, along with the use of different fabrics and patterns are something I would love to wear. Pure perfection!

So, what is your opinion on the pieces? Had you heard about Samuji before or is he a new acquaintance to you?

Flowers in the hall

Here's my outfit from yesterday, showcasing two new pieces I got from Trang when she was clearing out her closet. The floral shorts and the burgundy shirt are definitely nice additions to my closet. (or should I say suitcase?)

Oh and before everyone freaks out and starts worrying about the state of my engagement with D let me clear this out for you: I'm wearing my ring as a necklace merely because I want to let the atopic skin rash on my ring finger heal properly before putting the ring back on. (you can perhaps spot it on the bottom picture) We are still very much together and we will marry one day, whenever that might be. So no Chuck and Blair kind of break for us.

And yes, I'm aware that the strap of my bra is hanging low, I only noticed after I started editing the pictures and by then it was too late to go and take new ones. It happens so bear with me. (thanks to my sister anyways, otherwise the pictures are great)

My weekend was nice and lazy. Maria came by on Saturday afternoon and we had fun playing Ticket to Ride with my siblings. On Sunday I made a presentation for my in-laws. It's about vacation options in Helsinki. I would very much like them to come to Finland for their summer vacation so I thought that I might look into it for them so they can think about it. (and I wanted to practice my Dutch)

Yesterday I started studying for the entrance exams and I also went to the dentist's. (my aunt) She gave my teeth a proper chalk wash and a fluorine treatment and also fixed a cavity. My first cavity ever. Thank God for local anaesthesia even if the needle hurt and the left side of my lower face was numb for the rest of the evening.

Today I have a job interview (as a matter of fact I'm currently on my way there) so please keep your fingers crossed for me. After the interview it's time for more studying and when my siblings get home I'll make them take pictures of my job interview outfit. (okay, I'll ask them)

How has your week started off?

P.S. I used Pretty Paris photoshop curve by Siiri Kumari.

Gentlemen Prefer Blondes

Did I manage to fool you with the picture of me and my lovely blond hair? Well, if I did, bad (or good if you prefer me as a brunette) news: it's just a wig I borrowed from Trang.

I did quite like wearing a wig though (even if it was just for a moment) and now I'm considering buying one for myself. Not necessarily a blond wig, but a brown one would be fun. Or then I'll go wild and buy a pink one, who knows.

It was so nice to see Trang and Maria yesterday. We were just hanging out at Trang's place and we did some skyping with our dear Erica who is finally coming back from Las Palmas... Can't wait for the end of March!

Trang was clearing out her closet again so I got some clothes from her. I'll post pictures of those later.

Today I'll be taking it easy: so far I have been eating candy and watching Wall-E with my siblings. (a family film and candy, a Saturday tradition I have been missing) Later today Maria will be coming over. So all in all a nice day.

I hope your weekend has started off well!

P.S. I used Siiri Kumari's free photoshop curve "London" on the photos, you can download it here!

Ordinary life

Sorry for not posting in the past days, I have been suffering from a cold and watching ER and Downton Abbey all day was much more attractive than using my brain and writing something.

On Friday I had my friend Maria's birthday party. It was so great seeing my friends again. First we ate cake and mini pizzas and drank sparkling wine at Maria's place, and of course we talked talked talked and talked a bit more. Then we headed to town, to a bar where Maria's sister knew the bartender so the drinks were cheap. We laughed and danced and had fun. Such a great time even if the club was quite quiet. Around 3 am we headed for pizza and then home.

Saturday and Sunday I spent at home, feeling sick, not because of drinking too much but because of the cursed cold. I had been feeling sick on Friday already but not sick enough to stay at home. So lots of tv and tea and bed rest for me. Not a very glamorous weekend.

On Monday morning I had my job interview that was supposed to be on Friday. Rescheduling didn't bother me though, because after the interview I went for a coffee with my friends P and Maria and with P we also decided to go window shopping, mostly for Dior make-up. I want a pink lipstick so I was trying to find the perfect shade. After I dropped P off for her bus, I went to the library and then I went for coffee with another friend. By the time I got home I was feeling rather sick again, probably from too much coffee.

On Tuesday and Wednesday I did nothing productive. Well okay, I did send out more job applications and I was invited to another job interview but apart from that, all I did was sneeze and watch TV.

Today I might go and get a package from the post office or then I'll just stay home and try to help my mother to clean up the house. But I did get invited to a job interview this morning so that's something. Two job interviews in the next two weeks is better than I imagined but I hope that more will come.

Tomorrow I am going to meet Trang, and perhaps I'll make her snap some outfit photos for me. We were also thinking about cleaning her closet (again) so that'll be fun.

I hope your week has been going well, I'll try to catch up with everyone's blogs asap!

Forgot something

I do like being back in Finland, especially because it means I can force my siblings to take my outfit pictures in the hallway of the apartment building. Very chic, I know. (thanks Emil for taking the pictures)

This outfit is from yesterday, so as you can see, I didn't cut my hair short. At least not yet. I need to actually go to the hairdresser's and ask for an appointment.

Anyways, back to the outfit. It's perhaps a little more complex than what I usually wear, with the print and colour combination. I have my baby sister and brother to blame for that as they wanted to choose the clothes for me. My brother chose the shirt and my sister chose the pants and I added the rest. It's so cute when they want to play dress up with me.

The title for this post refers to the fact that I forgot my earrings. I didn't realise it until in the end of the day. Of course, it could also refer to me forgetting that it is cold outside. In the Netherlands I was at least bound to wear more clothes because it was cold indoors as well.

Oh, and I have made some progress with my job seeking. First job interview on Friday, I'm excited!

We're reaching the middle of the week, isn't it great? Only two more nights to sleep and it's Friday and time for weekend!

And that's who I am

Photo credit: WeHeartIt

I know, this has been done sooo many times, but I thought this would be an easy way for me to first introduce gifs to my blog. Don't worry, I won't be spamming you with cute cats and what not, because mainly I will be making my own gifs. (like I made these out of pictures found on weheartit)

The effect in this post is perhaps a little chaotic but I hope you can look past that. I'll do better in the future.

Happy Shrove Tuesday everyone, today I will be overdosing on the Finnish semla pastries, just like last year. I will also be babysitting my baby brother (okay, he'll be 7 in March so technically he's not a baby anymore) who's sick and running a fever. In the afternoon I will visit my aunt and cousins so it's going to be a nice day. (if we forget that I am also sending out a dozen job applications too... not so much fun)

I hope your day will be nice as well!

Eyes closed

So, now that I'm back to blogging, it's time for an outfit photo. My lovely little sister snapped me these pictures on Saturday.

It's not a very special outfit, actually it's extremely simple, but I thought that it would be a good start to get back to outfit posting. Baby steps, right?

Oh, and if you happen to like the effect on the photos, I used a free photoshop curve called 'Italy' by the talented Estonian photographer Siiri Kumari. Make sure to check out her other photoshop curves as well, they are such a nice way to quickly edit a picture and give it the feel you want.

Happy Monday everyone, hope your week has had a nice start!

Cross stitch love

photo credit: 1. craftgawker.com, 2. kokoroyale.com, 3. etsy.com

cross stitch embroidery photoshop brush by ~NadinePau-stock on deviantART

This started when I walked into the Episode store on Berenstraat in Amsterdam. They had a huge collection of floral cross stitch bags and something about them just caught my eye. At first I thought they were way too grandma-like, way too old-fashioned so I didn't buy one. Boy, have I been regretting that decision!

Of course this might just be that cross stitch is really ubiquitous in fashion at the moment and I have been brainwashed to like it as well. (happened with burgundy as well) But then, vintage has always attracted me. I loved Mary Poppins' carpet bag.

I do already own a little embroidered money pouch/evening bag, I got it from my step-grandmother for Christmas 2011 and I have been using it quite often as it fits nicely my passport, some cash and a bank card, as well as a phone and a lipstick. Perfect for evenings out, but now I have been craving for a bigger handbag as well.

I'm truly tempted to ask D to go to Episode and buy me one but my mother said I could also try making one myself. I did a little cross stitching 6-7 years ago and it's not difficult, but adding it to my older handbags might be challenging. Nothing is impossible though, and I certainly have enough time in my hands. I just have to figure out whether I think it's worth the time and effort or not.

photo credit: stockholm streetstyle 

Ah, seriously, I might be in love. 

Pics of pixies

photo credits: 1-2: elegantwoman.org, 3-6: about.com

In the 11 facts post I mentioned that I don't know what to do with my hair. It really is a time for a haircut since the last time I went to the hairdresser's was in July.

Usually I'm quite conservative about my hair. I don't like big changes and I want to keep the style very simple. (or as my little sister and mother say, boring) Mostly that's because I've never been very keen on doing my hair other than to get it off my face with a big bun or a ponytail. I don't like keeping my hair loose, it gets in the way and starts bothering me.

Perhaps that's why it might be a little surprising that I haven't yet opted for a really short haircut. But as I stated above, I don't like big changes. Of course, my hair will grow back but I've always been a little scared of chopping my hair off because of the process of growing it out. Also, short hair requires regular visits to the hairdresser's, unless you can maintain the look and the cut with kitchen scissors.

And then there's the fact that D doesn't like women with short hair. Of course, I'm a modern woman and I will do anything I want with my hair, no matter what anyone else thinks, but it would be nice to know that he likes the look too. I've got his "permission" but I'm still a little worried that he will totally hate it. (but hey, I guess this is one of the occasions when being in a long distance relationship comes in handy... he won't have to see my hair cut if he doesn't want to)

What is your opinion? To cut or not to cut?

11 facts, 11 questions and answers

Lace mix photoshop brushes by ~NadinePau-stock on deviantART

Font: Dawning of a New Day by Kimberly Geswein

I got this blog challenge from Sanna over the From Holland with Love blog. (only in Finnish, sorry!) First I have to tell you 11 facts about myself and after that I have to answer her 11 questions. Then I would of course have to write my own 11 questions and challenge other bloggers (with less than 200 readers) but since I'm a little late to the party, I'll skip that part.

11 facts

1. Nowadays it feels more natural to me to communicate in English. Sure my English isn't perfect, but even then I find myself also thinking in English. Luckily I can't entirely forget my native language.

2. Very often I feel like giving away almost all of my possessions and starting anew.

3. I would like to start living in a healthier way but starting is oh-so-difficult!

4. I'm really annoyed by people who move to a new country and don't even try to get over their initial culture shock. If things are so much better in your own country, why even move away? There is no perfect country, they all have their pros and cons and by comparing too much you'll just make yourself feel worse.

5. I have managed to stick to my decision to cut down my shopping habits. Now if I only could do the same with candy...

6. I'm having a bad hair month. I really need to go to the hairdresser's but I have no idea what to do with this bird's nest. 

7. Even though last summer's experiments with fake nails left a mark on my nails I still find myself thinking about getting new ones.

8. I feel like I have finally learned to stress less. I take every day as they come and I cherish all the precious little things in life.

9. I couldn't survive without the Internet.

10. I always check my spam email as well. No idea why I even have a separate mailbox for spam email...

11. I finally bought myself a real perfume. I love the Nuit pour Femme by Hugo Boss, I have been using it every day since I bought it.

1. How did you end up with your current job/studies? 
I was working as an au-pair in the Netherlands but currently I am job-searching. How I ended up with no job is explained here.

2. What is the bravest thing you have ever done?
I think the bravest thing I've ever done was to let myself fall in love with a man from a different country and culture despite of all the difficulties that long distance and multicultural relationships bring along. And it has been totally worth it.

3. What do you dream of?
I dream of a home for me and D, a nice, inspiring job for me and just normal boringly happy life. Of course I wouldn't mind winning the lottery either.

4. What would your dream vacation be like?
My dream vacation would be a trip to somewhere beautiful/fascinating together with D. No schedules, no planning, just spontaneously getting to know the destination and the local culture, and walking hand in hand. (sappy, I know)

5. What's your favourite film/TV-series?
My favourite movie is Breakfast at Tiffany's.

6. What's your everyday routine?
I don't really have any real routines unless checking my facebook the first thing in the morning counts.

7. What kind of food would you serve your guests?
Probably something relatively light, like a salad or a soup with some small snacks. For me dessert is always the most important part of the meal thus I'd probably spend the most time and energy on that. Lately I've been craving for tiramisu so I guess I'd serve that, to counteract the otherwise light meal.

8. Which things are you ashamed of in your own culture?
I'm ashamed of the jealousness of Finnish people. Sure, I've been jealous on many occasions, and back in the Netherlands people do check out their neighbours' new car etc but it never reaches the same level. Nowhere else have I seen people get so negative and mean when they are jealous. I'd much rather see people swallow their envy and at least try to feel happy about other people's happiness or success. Another thing is the blatant ignoring Finnish people do. In the Netherlands I don't fear walking around the town because I know that should something happen to me, for instance if I fell down or someone started harassing me, someone would come to my rescue. Here in Finland I have seen it with my own two eyes that people can just ignore the situation in front of them, turn their head to the other direction and walk away. (of course, I'd be ashamed of such traits in any case, not just when it's about Finnish people)

9. What would you love to buy but you haven't because you couldn't bring yourself to it/afford it?
There are a lot of things I'd love to buy but my answer is going to be a sewing machine. Someday I will most certainly buy myself a sewing machine (preferably pink) but right now I don't have my own home where to keep it.

10. Tell a story behind your tattoo. Or if you don't have a tattoo, tell why. 
I do not have any tattoos, and I've never even really felt like getting one. It has probably a lot to do with my upbringing. For example, my grandparents still think that only sailors and convicts have tattoos (I personally don't agree with them) and on the other hand my mother has told me so many times that when getting a tattoo you have to be 100% certain that you want it, so that you won't regret it later. Then of course, D doesn't like tattoos either so I haven't really considered getting one. I'll just admire (and sometimes not so much) other people's tattoos.

11. Which 5 things pop up in your head when you think about the Netherlands?
Flat (as in, flat... no hills, nothing), love, rain, architecture, hagelslag (chocolate sprinkles you eat on bread)

--

Sain tämän haasteen Sannalta From Holland with Love -blogista. Tarkoituksena on siis ensin kertoa 11 faktaa itsestä, sen jälkeen vastata haasteen antajan 11 kysymykseen ja lopuksi vielä keksiä itse 11 kysymystä ja haastaa muita (alle 200 lukijan) bloggaajia vastaamaan kysymyksiin, mutta kun olen hiukan myöhässä tämän haasteen kanssa, jätän omien kysymyksien keksimisen nyt väliin.

11 faktaa

1. Minulle on nykyään luontevampaa kommunikoida englanniksi kuin suomeksi. Aivan täydellistä englantini ei tietenkään ole, mutta ajattelenkin nykyään englanniksi. Onneksi omaa äidinkieltään ei aivan täysin pysty unohtamaan.

2. Usein minusta tuntuu siltä, että haluaisin lahjoittaa pois melkein kaikki tavarani ja aloittaa puhtaalta pöydältä.

3. Haluaisin aloittaa terveellisemmän elämän mutta aloittaminen on aivan kamalan vaikeaa.

4. Minua ärsyttävät ihmiset, jotka toiseen maahan muuttaessaan eivät edes yritä päästä kulttuurishokkinsa yli vaan oikein kunnolla rypevät siinä kuinka kotimaassa on kaikki niiiiin paljon paremmin. Täydellistä maata ei löydykään, kaikissa maissa ja kulttuureissa on omat huonot ja hyvät puolensa ja vertailemalla liikaa ei aiheuta kuin vain turhaa tuskaa itselleen.

5. Olen onnistunut pitäytymään päätöksessäni olla shoppailematta liikaa. Vielä kun saisi karkkikauppareissuja vähennettyä...

6. Minulla on kamala hiuskriisi. Kampaajalle pitäisi päästä, mutta mitä tälle pehkolle keksisi. 

7. Huolimatta siitä, että kesän tekokynsikokeilut ovat jättäneet jälkensä kynsiini, haaveilen silti uusista akryyleistä.

8. Tuntuu, että olen vihdoin oppinut olemaan stressaamatta liikaa jokaisesta pienestä asiasta. Otan jokaisen päivän vastaan sellaisena kuin se tulee ja nautin elämän pienistä iloista. 

9. En selviäisi ilman nettiä.

10. Käyn aina läpi myös sähköpostini roskapostit. Rupeaa mietityttämään, että miksi edes asensin erikseen roskapostikansion...

11. Hankin vihdoin itselleni ensimmäisen oikean hajuveden. Hugo Bossin La Nuit pour Femme on aivan ihana tuoksu, käytän sitä nykyään päivittäin.

1. Miten päädyit nykyiseen työhösi/opiskelupaikkaasi?
Olin au-pair Alankomaissa, mutta tällä hetkellä olen työtön työnetsijä. Miten minusta tuli työtön työnetsijä on selitetty täällä.

2. Mikä on rohkein asia, jonka olet tehnyt?
Rohkein asia, jonka olen tehnyt on antaa itseni ihastua ja rakastua vieraasta maasta ja kulttuurista kotoisin olevaan mieheen välittämättä väistämättömistä haasteista ja vaikeista hetkistä. Kyllä se on sitten myös ollut sen arvoista.

3. Mistä haaveilet?
Haaveilen omasta kodista D:n kanssa, mukavasta ja itselle mieluisasta työpaikasta ja rauhallisesta elämästä. Lottovoittokin olisi ihan mukava.

4. Minkälainen on unelmiesi loma?
Unelmieni loma olisi matka johonkin kauniiseen kohteeseen yhdessä D:n kanssa. Ei aikatauluja, ei  etukäteissuunnitelmia, vain ja ainoastaan pelkkää spontaania tutustumista kohteeseen ja sen kulttuuriin käsi kädessä kulkien. (ja siirappi valuu)

5. Lempielokuvasi/tv-sarjasi?
Lempielokuvani on Aamiainen Tiffanylla.

6. Jokapäiväinen rutiinisi?
Minulla ei oikeastaan ole mitään rutiineja ellei Facebookin stalkkausta heti ensimmäiseksi aamulla lasketa.

7. Minkälaista ruokaa tarjoaisit vieraillesi?
Tarjoaisin vierailleni todennäköisesti jotain kevyttä: salaattia tai keittoa pikkupurtavien kera. Jälkiruoka tosin taitaisi ainakin minulle olla ruokailun kohokohta. Viime aikoina olen taas ruvennut himoitsemaan tiramisua, eli varmaan tarjoaisin sitä tasapainottamaan muuten kevyttä ateriaa.

8. Mitä asiaa häpeät oman kotimaasi kulttuurissa? 
Häpeän suomalaisessa kulttuurissa ehkä eniten toisten kadehtimista. Itsekin olen tähän syyllistynyt, totta kai, mutta vaikka esimerkiksi Alankomaissakin mielellään katsastetaan tuttujen uusi auto, asunto tmv. en ole törmännyt kateuteen, joka ilmentää itseään ilkeilynä ja negatiivisuutena. Harvoinhan kansainvälisemmissä blogeissakaan näkyy kaikille tuttuja ilkeitä anonyymejä. Toisaalta häpeän myös ihmisten piittaamattomuutta. Alankomaissa puututaan muiden asioihin toisinaan jo vähän liiankin kanssa, mutta täällä liikkuessani voin jotenkuten luottaa siihen, että jos esimerkiksi kaadun kadulla, tai jos joku epämääräisempi heppu tulee häiritsemään julkisilla paikoilla, kanssaihmiset tulevat apuun. Täällä Suomessa minulle ei ole kukaan vastaavissa tilanteissa tarjonnut apua.

 9. Asia, jonka haluaisit ostaa, mutta jota et raaski ostaa/ei ole rahaa ostaa?

Haluaisin ostaa moniakin asioita, mutta ehkä vastaan tähän nyt, että ompelukoneen. Joku päivä varmasti hankin ompelukoneen, (mielellään vaaleanpunaisen) mutta vielä en ole sitä raaskinut ostaa, kun ei ole omaa asuntoa, jonne sen voisi laittaa.

10. Kerro tarina tatuointisi takaa. Jos sinulla ei ole tatuointia, kerro miksi ei.

Minulla ei tatuointia ole, enkä ole sellaista ajatellut hankkia, ainakaan lähiaikoina. Syy on todennäköisesti kasvatuksessani, esimerkiksi isovanhempani ovat edelleen sitä mieltä, että tatuointeja on vain merimiehillä ja vangeilla (itse en siis heidän mielipiteeseensä yhdy) ja äitini on jaksanut muistuttaa, että jos tatuoinnin hankkii, pitää olla 100% varma ettei sitten 20 vuotta myöhemmin kaduta. D ei myöskään tatuoinneista perusta, eli en ole oikein koskaan edes vakavasti harkinnut tatuoinnin ottamista. Ihastelen (ja välillä kauhistelen) kyllä muiden tatuointeja.

11. Mitkä 5 asiaa tulevat mieleesi Hollannista maana?

Litteä, rakkaus, sade, arkkitehtuuri, hagelslag. (suklaa- yms. rakeet, joita syödään leivän päällä)

--

Sanna die schrijft de leuke From Holland with Love -blog (alleen in het Fins, sorry!) en heeft mij getagd. De bedoeling is om eerst 11 feiten over jezelf vertellen, dan antwoord geven op de 11 vragen en dan nog 11 vragen te stellen en andere bloggers te taggen maar ik ben een beetje laat met deze tag dus ik zal niemand taggen.

11 feiten

1. Het is eigenlijk makkelijker voor mij om Engels te spreken in plaats van mijn moedertaal. Mijn Engels is natuurlijk niet perfect maar toch denk ik ook in het Engels. Gelukkig kan ik niet mijn moedertaal zomaar vergeten.

2. Vaak heb ik heel veel zin om bijna al mijn spullen weg te geven en opnieuw te starten.

3. Ik wil heel graag gezonder leven maar beginnen is zooo moeilijk!

4. Ik vind expats die alleen maar zeuren hoe alles beter is in hun land van oorsprong, zoooo vervelend. Als je alleen maar wilt zeuren dan kan je beter gewoon thuis blijven. Er is geen perfect land, er zijn altijd goede en slechte kanten en je kan het beter gewoon accepteren dat er verschillen zijn tussen culturen en landen. Zo maak je het ook makkelijker voor jezelf.

5. Zoals ik heb beloofd, heb ik niet veel geshopt. Nu moet ik alleen het zelfde doen met snoep...

6. Ik heb echt een hekel aan mijn haar. Ik moet wel naar de kapper maar ik heb echt geen idee wat ik met deze rotzooi moet doen.

7. Ook al zijn mijn nagels nog steeds stuk na de kunstnagels van vorige zomer, wil ik toch nieuwe kunstnagels hebben.

8. Eindelijk maak ik het niet zo druk. Ik loop gewoon door stap voor stap en ik geniet van alle die kleine dingen in mijn leven.

9. Ik kan niet zonder Internet.

10. Ik lees ook alle spam mail die ik krijg. Eigenlijk snap ik niet waarom ik een aparte map heb voor spam...

11. Ik heb eindelijk een echt parfum gekocht! Ik vind de Nuit pour Femme van Hugo Boss erg lekker en ik doe het elke dag op.

1. Hoe ben je bij je huidige baan beland?

Ik was aan het werk als au-pair in Nederland maar op dit moment zoek ik een baan. Hoe ik hier terecht gekomen ben leg ik hier uit.

2. Wat is het moedigste wat je ooit heb gedaan?

Ik denk dat verliefd worden op een man uit een compleet ander land en een andere cultuur het moedigste is, ondanks alle moeilijkheden die langeafstandsrelaties en multiculturele relaties met zich meebrengen. Het is het echt waard geweest.

3. Waar droom je van?

Ik droom van een huis voor mij en D, een leuke inspirerende baan en een gewoon saai gelukkig leven. Natuurlijk zou het niet erg zijn om de loterij te winnen.

4. Hoe ziet je droomvakantie eruit?

Mijn droomvakantie zou een trip zijn naar een prachtige/fascinerende plek samen met D. Geen programma, geen plannen, gewoon spontaan er naartoe en de lokale cultuur leren kennen en hand in hand lopen. (sappig, ik weet het)

5. Wat is je favoriete film/TV-serie?

Mijn favoriete film is Breakfast at Tiffany's.

6. Wat is je dagelijkse ritme?

Ik heb niet echt een ritme, behalve als Facebook checken na ik wakker word telt.

7. Wat voor eten zou je je gasten geven?

Waarschijnlijk iets lichts, een salade of een soep met snacks. Voor mij is het toetje altijd het belangrijkste van een maaltijd dus daar zou ik m'n energie in steken. De laatste tijd heb ik weer zin in tiramisu dus ik denk dat ik dat zou maken, om de lichte maaltijd toch zwaar te maken.

8. Waar schaam je je voor in je eigen cultuur?

Ik schaam me voor de jaloersheid van de Finnen. Natuurlijk ben ik ook vaak genoeg jaloers, en in Nederland bekijken ze ook de nieuwe auto van de buren, maar het komt niet in de buurt van het Finse. Nergens heb ik mensen zo negatief en gemeen zien zijn als ze jaloers zijn. Ik zou liever zien dat mensen hun haat inslikken en in ieder geval proberen om blij te zijn voor een ander z'n geluk. Nog iets anders wat de Finnen doen. In Nederland voel ik me veilig als ik over straat loop omdat ik weet dat iemand me zal helpen als er iets gebeurt. In Finland heb ik situaties gezien waar mensen hun hoofd omdraaien en de andere kant op lopen. (natuurlijk schaam ik me daardoor en niet alleen omdat Finse mensen het doen)

9. Wat zou je willen kopen, maar heb je niet omdat je niet zover kan komen/niet het geld hebt?

Er zijn veel dingen die ik graag wil hebben, maar mijn antwoord zou zijn een naaimachine. Ooit wil ik een eigen machine hebben (het liefst roze) maar ik heb geen plek om hem neer te zetten.

10. Vertel een verhaal over je tattoo. Of als je geen tattoo heb, vertel waarom niet.

Ik heb geen tattoos en ik heb er nooit echt een willen hebben. Waarschijnlijk door de manier waarop ik groot geworden ben. Bijvoorbeeld, mijn grootouders denken nog steeds dat alleen zeilers en gevangenen een tattoo hebben (Ik denk dat niet) en mijn moeder heeft me zo vaak verteld dat als ik een tattoo wil dat ik 100% zeker moet zijn, anders krijg je er spijt van. Dan natuurlijk hebben we ook D, die het niet leuk vind staan, dus ik heb het nooit overwogen. Ik kijk gewoon (en soms niet) naar anderen en hun tattoos.

11. Welke 5 dingen denk je aan als je aan Nederland denkt?

Plat (als in, plat.. geen heuvels, niks), liefde, regen, architectuur, hagelslag (chocolade voor op je brood... geniaal!)

Explanations

“Once I get up I feel better

and I pull myself together.

I remember those two letters,

it will be OK” - MIKA

I feel like I owe you some explanations. First of all, I haven’t updated my blog in almost two months, and secondly not even all the people who know me in person know what has been going on lately.

In December, just before Christmas holidays, my host-family told me that I wouldn’t have to come back to them after my trip to Finland. Back then people already suggested that I’d return to Finland and start working towards getting a diploma and a proper job but I didn’t want to. I wanted to stay in the Netherlands, close to D. I no longer felt at home in Finland and I was actually a little relieved when I got to return to the Netherlands.

In the Netherlands I started working for another host-family, this time in Wassenaar. Lovely people, three children and I had a great time working with them. Unfortunately last week, in the end of my trial period, the family told me that they did not really need an au-pair as the mother had decided that it wasn’t her time to return to the working life.

So there I was. No job, no place to call my home. Only difficult choices to make. Was I to stay in the Netherlands, perhaps to find another host-family or a job stocking shelves at a supermarket? Or maybe the time had come to return to Finland and do as my friends and family hoped.

Seeing that I am writing this on a plane to Stockholm, where I am going to catch a plane to Helsinki, I opted for the latter. As much as I love D I can’t put my own life and plans aside for another year and half. D wants me to be happy and he and I both know that doing a menial job and living in someone else’s home will not make me happy. I can’t keep on living only for the weekends even if the moments I spend with D dull my ennui. Sometimes being apart is the better option.

Not that we are taking a break from each other, as some people might think. As hard as long distance relationships are, breaking up is no option. We would only end up getting back together. No wonder I currently feel very inspired by such literary and fictional couples as Arwen and Aragorn and Chuck Bass and Blair Waldorf.

So, I’m returning to Finland. Not for the rest of my life, I’m quite sure of that, but at least until I have a diploma. I’m thinking about applying for the journalistic branch of media studies in the Haaga-Helia University of Applied Sciences in Helsinki, but I still have to figure out a plan B as well. Perhaps something to do with the fashion and clothing industry or then communication in the University of Helsinki.

Meanwhile, I am going to be staying at my parents’ place, looking for a job and an apartment. My brother is also looking for his own place so perhaps we’ll move out together. Being flatmates with my brother doesn’t seem like such a bad idea, at least I know him, I know he doesn’t smoke, he isn’t into drugs and he gives me my privacy. But we’ll see, finding an apartment in Helsinki is no piece of cake.

In the end, I have no regrets. Sure, it sucks that things didn’t work out the way I planned, but I’m starting to get used to life throwing me a curveball when I least expect it. I’m learning to accept that there are things I can’t change no matter how much I try. I’ve wiped off my tears and I’m facing the new challenges with a whole new confidence. I have grown up so much in the past six months and learnt new things about myself, other people and the world. I have made new friends, met interesting people and seen new places. My family and friends are supporting me every step of the way. Regretting my decisions would be a waste of time.

As for my blog, I will probably be updating it more often now. Getting this post out of my system has been the hardest part. I have been feeling like blogging about superficial things while I’m going through such a wide array of emotions and changes would be wrong. Finding the balance between personal and superficial is challenging at times but I think that in this post I have everything summed up pretty well. 

--

Taitaa olla selityksen paikka. En ole päivittänyt blogiani melkein kahteen kuukauteen eivätkä edes kaikki ihmiset, jotka henkilökohtaisesti tuntevat minut tiedä miten paljon elämässäni on tapahtunut viime aikoina.

Joulukuussa, juuri ennen joululomaa, host-perheeni ilmoitti, että minun ei tarvitse palata heidän luokseen loman jälkeen. Tuolloin jo perheeni ja ystäväni sanoivat, että ehkä minun olisi aika palata Suomeen ja keskittyä opiskeluihin ja oikean työn hankkimiseen, mutta jääräpäisenä halusin vielä palata Alankomaihin. Halusin viettää rentoa ja huoletonta elämää ja olla D:n lähellä. Suomi ei tuntunut enää kodilta ja olin erittäin helpottunut istuessani lentokoneessa D:n vieressä suuntana Amsterdam.

Alankomaissa aloitin uuden host-perheen luona, Wassenaarissa. Aivan ihana perhe, kolme lasta, ja minulla oli erittäin kivaa heidän luonaan. Ikävä kyllä, viime viikolla kuukauden koeaikani lopussa perhe kertoi, että he olivat tulleet siihen lopputulokseen, että perheen äiti ei haluakaan vielä palata työelämään, joten he eivät tarvitsekaan au-pairia.

Siinä sitä sitten oltiin. Työttömänä ja kodittomana. Vaikeiden kysymysten äärellä. Pitäisikö vielä yrittää löytää uusi host-perhe tai ehkäpä töitä ruokakaupassa? Vai pitäisikö sittenkin palata Suomeen ja myöntää vanhempieni ja ystävieni olleen oikeassa?

Kirjoitan tätä postausta lentokoneessa matkalla Tukholmaan, josta vaihdan Helsinkiin menevään koneeseen, joten taitaa olla selvää, että päädyin kakkosvaihtoehtoon. Niin tärkeä ja rakas kuin D minulle onkin, en voi laittaa omaa elämääni ja tulevaisuudensuunnitelmiani sivuun puoleksitoista vuodeksi eli kunnes D valmistuu. D haluaa minun olevan onnellinen, ja me molemmat tiedämme, että en olisi onnellinen tehdessäni hanttihommia ja asuessa muiden ihmisten kodeissa. En, vaikka D:n kanssa vietetyt hetket lieventävätkin tylsyyttäni. En voi elää pelkästään viikonloppuisin. Joskus on parempi olla erossa.

Ei siis niin, että olisimme eroamassa D:n kanssa. Se olisi täysin tuhoontuomittu yritys, päätyisimme kuitenkin palaamaan takaisin yhteen. Ei ehkä kovin ihmeellistä, että tällä hetkellä esikuviini kuuluvat sellaiset fiktiiviset pariskunnat kuin Arwen ja Aragorn ja Chuck Bass ja Blair Waldorf.

Eli palaan nyt sitten Suomeen. Tuskin koko loppuelämäkseni, mutta ainakin nyt siihen asti, että saan haalittua itselleni tutkintotodistuksen ja kunnon työkokemusta. Ajattelin hakea Haaga-Heliaan suorittamaan medianomin tutkintoa, journalistiikka suuntauksena. Varasuunnitelma pitäisi vielä miettiä, mutta vestonomin tutkinto on vahva ehdokas. Tai sitten haen lukemaan viestintää yliopistossa.

Samalla aikaa asun vanhempieni luona ja etsin töitä ja asuntoa. Pikkuveljeni etsii myös omaa kämppää, joten ehkä yhdistämme voimamme ja muutamme yhteiseen kämppään. Ei yhtään hullumpi ajatus, olisi ainakin luotettava ja tuttu kämppis, johon voi luottaa. Ei tupakoi eikä pidä mitään pilviviljelmiä vaatekaapissa, ja kumpikin osaa jättää toisen rauhaan. Mutta ensin pitäisi onnistua saamaan asunto, mikä onkin helpommin sanottu kuin tehty.

Loppujen lopuksi en kadu yhtään mitään. Totta kai tässä hiukan hatuttaa kun asiat eivät suju niin kuin toivoin, mutta siihenkin rupeaa hiljalleen tottumaan, että löytää itsensä aivan eri suunnasta kuin alunperin oli tarkoitus. Pakko hyväksyä, että joihinkin asioihin sitä ei vaan voi vaikuttaa ja on parempi vain antaa niiden olla kuin hakata päätä seinään. Itkut on nyt itketty ja kohtaan tulevat haasteet aivan uudenlaisella itsevarmuudella. Olen kasvanut niin paljon viimeisen puolen vuoden aikana ja olen oppinut uusia asioita itsestäni, muista ja elämästä. Olen saanut uusia ystäviä, tavannut mielenkiintoisia ihmisiä ja nähnyt maailmaa. Läheiseni tukevat minua jokaisessa mutkassa. Turha sitä on katua. 

Blogini suhteen tarkoitukseni on päivitellä useammin ja säännöllisemmin. Kirjoittaminen on takkuillut lähinnä sen takia, että en oikein tiennyt mitä kirjoittaa. Pinnallisemmista asioista kirjoittaminen ei tuntunut oikealta nyt kun oma elämä on niin muutoksen pyörteissä. Tasapaino pinnallisen ja syvällisen sisällön välillä on toisinaan hankala löytää, mutta tämän postauksen myötä luulisi senkin helpottuvan.

--

Ik denk het is nu tijd geworden om alles te uitleggen. In bijna twee maanden heb ik niets geschreven en ook mensen die mij kennen in het echt weten niet wat er allemaal is gebeurd.

In december, een paar dagen voor kerstvakantie, had mijn gast-gezin me verteld dat ik niet meer terug hoefde te komen na het kerstvakantie. Dan zeiden mijn familie en vrienden dat ik misschien maar terug moet naar Finland en met mijn studies moet beginnen maar dat wou ik helemaal niet. Ik wou in Nederland blijven, bij D. Ik voelde me niet thuis in Finland en ik was zo blij om terug naar Nederland te gaan.

Na kerstvakantie heb ik bij een andere familie gewerkt, deze keer in Wassenaar. Echt aardige mensen, drie leuke kinderen en bij hun vond ik het zo gezellig. Maar jammer genoeg, vorige week hebben ze me verteld dat de moeder toch geen werkende moeder wil zijn dus ze hadden geen au-pair meer nodig.

Dus daar was ik weer. Geen werk, geen plek voor mezelf. Alleen moeilijke keuzes. Wat zal ik doen? In Nederland blijven, nog een gast-gezin zoeken of misschien bij een supermarkt werken? Of misschien toch terug naar Finland gaan en mijn eigen dingen doen?

Nu zit ik te schrijven in het vliegtuig naar Helsinki toe dus ik heb uiteindelijk voor Finland gekozen. Ik hou zo veel van D, maar toch kan ik niet wachten om mijn eigen leven te beginnen en plannen. D wil dat ik blij ben en we weten allebei dat ik niet blij word als ik als een schoonmaakster moet werken en bij andere mensen moet wonen. Ik kan niet alleen voor de weekends leven, zelfs al maakt D me elke keer weer blij. Soms is het beter om apart van elkaar te zijn.
Maar we maken het niet uit of zo. Dat zou helemaal niet lukken, we zouden toch terug naar elkaar rennen. Niet echt verrassend dat ik fictieve stelletjes als Arwen en Aragorn en Chuck Bass en Blair Waldorf heel inspirerend vind.

Dus ik ga terug naar Finland. Niet voor de rest van mijn leven, dat weet ik zeker, maar toch totdat ik een diploma heb. Ik wil journalistiek studeren bij hogeschool Haaga-Helia in Helsinki maar ik moet ook nog iets anders vinden. Ik moet altijd een plan B hebben. Misschien iets met mode en kleren of communicatie bij het universiteit.

Tussentijds zal ik bij mijn ouders wonen, en zoeken voor een baan en een huurwoning. Mijn broertje wil ook uit het huis dus misschien gaan we samen zoeken. Samenwonen met mijn broertje zou eigenlijk niet zo’n slecht idee zijn. Ik ken hem, ik weet dat hij niet rookt en hij is altijd bezig met zijn eigen dingen dus we zouden allebei genoeg ruimte en stilte hebben. Maar eerst moeten we een huurwoning vinden en dat zal niet makkelijk zijn.

Uiteindelijk heb ik geen spijt. Tuurlijk is het rottig dat het niet lukt zoals we willen, maar ik begin er aan te wennen dat het leven mij het elke keer moeilijk maakt als ik het niet verwacht. Ik begin te accepteren dat er dingen zijn die ik niet kan veranderen, hoe hard ik het ook probeer. Ik heb mijn tranen afgeveegd en begin met nieuwe uitdagingen met een nieuw vertrouwen. Ik ben zo gegroeid de laatste 6 maanden en heb veel over mezelf geleerd, maar ook over anderen en de wereld. Ik heb nieuwe vrienden gemaakt, leuke mensen ontmoet en nieuwe plaatsen gezien. Mijn familie en vrienden ondersteunen me met elke stap. Spijt hebben van mijn keuze zou zonde zijn van mijn tijd.

Over mijn blog, ik zal waarschijnlijk meer gaan schrijven nu. Het moeilijkste was om dit verhaal uit me te krijgen. Ik had geen zin om te bloggen over oppervlakkige dingen terwijl mijn leven hectisch was. Een balans zoeken tussen persoonlijk en oppervlakkig is soms moeilijk, maar ik denk dat dit verhaal alles wel duidelijk maakt.