Helsinki Central Railway Station

Täällä ollaan edelleen hengissä, vaikka olo onkin jokseenkin kuollut. Onnistuin hankkimaan itselleni jostain flunssan allergisen nuhan rinnalle, ja vaikka nyt kuume onkin kadonnut, yskä ja heikko olo ovat vielä tallella. Toivotaan, että parantuisin pian, keskiviikkona kun on ensimmäinen pääsykoe: historia. En ole hirveästi panostanut historian lukemiseen, joten saa nyt nähdä miten käy, toisaalta historiahan muutenkin on vain varasuunnitelma. Torstaina on englannin pääsykoe, joka ei ainakaan vielä jännitä. Olen näin sairastellesakin päntännyt oikein kunnolla, en tainnut opiskella näin hyvin edes ylioppilaskirjoituksia varten, eli toivon mukaan koe menee hyvin ja pääsen aloittamaan opinnot syksyllä...

Nämä kuvat otin viime viikolla odotellessani junaa töiden jälkeen, ja kun asukuvia ei kerta ole hirveästi tällä hetkellä, saatte nyt ihastella Helsingin Rautatieasemaa minun sijastani.

Yritän päästä takaisin normaaliin postaustahtiin viimeistään ensi viikolla kun nämä pääsykokeet ovat ohi ja toivon mukaan olokin on vähän parempi. Toivottavasti kaikkien viikko on lähtenyt hyvin käyntiin!

--

Here I am, still alive, for all that I am feeling more or less dead. I managed to catch a cold (in addition to my hay-fever) and even though my temperature is back to normal, the cough and weakness still remain. Let's hope I'll get better soon, since my first university entrance exam is on Wednesday. Even though History is only my plan B and I haven't really studied for the exam, I hope to be able to at least attend the exam. My English exam is on Thursday, and even though the English exam is the most important one for me, I'm not even that nervous yet. As sick as I've been for the past week, I've been studying really hard (at least in my books it's called studying hard) and I don't think I studied this well even for the matriculation examinations. So hopefully I'll do well in the English exam and I'll be starting my studies in September...

I took these pictures last week while waiting for my train after work, and since I don't have any outfit pictures to show, you'll have to look at these instead of me.

My intention is to get back to the normal blogging schedule next week at the latest when I'm done with these two exams, and hopefully I'll be feeling a little better too. I hope you people have had a nice(r) start to your week!

Poffertjes

Poffertjesit ovat hollantilainen herkku, joita perinteisesti syödään voin ja tomusokerin kanssa. Pikkuiset letut ovat vähän kuin makeita blinejä, sillä taikinaan tulee myös tattarijauhoja. Alankomaissa poffertjesit paistetaan omalla erikoispannullaan, mutta ihan hyvin letut onnistuivat tavallisella pikkulettupannulla. Tämä resepti on hollantilaisesta keittokirjasta, jonka Daniel antoi minulle. Suomenkielinen käännös on siis ihan omaa käsialaani...

--

Poffertjes are a Dutch delicacy, traditionally eaten with butter and powder sugar. This recipe is from a Dutch cookbook I got from Daniel.

Poffertjes

(noin 75 kpl/about 75 poffertjes)

Ainesosat/Ingredients:

200 grammaa vehnäjauhoja/200 grams of wheat flour

50 grammaa tattarijauhoja/50 grams of buckwheat flour

3,5 grammaa kuivahiivaa/3,5 grams of dry yeast

300 ml maitoa/300 ml of milk

2 kananmunaa/2 eggs

ripaus suolaa/a pinch of salt

25 grammaa voita (paistamiseen)/25 grams of butter (for the pan)

1. Sekoita jauhot keskenään isossa kulhossa, paina keskelle kuoppa ja kaada hiiva kuoppaan. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja sekoita hiivaan yksi ruokalusikallinen lämmintä maitoa. Peitä kulho liinalla ja anna hiivan herätä rauhassa noin 10 minuutin ajan.

(voit myös käyttää pelkkiä vehnäjauhoja)

2. Sekoita puolet kädenlämpöisestä maidosta ja kananmunat jauhoihin ja vatkaa taikinakoukuilla kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. Lisää loput maidosta ja suola. Peitä kulho liinalla ja anna taikinan nousta noin tunnin ajan.

3. Anna voin pehmetä hetki, ja kuumenna lettupannu. Lisää pannulle voita, ja paista kummaltakin puolelta kunnes molemmat puolet ovat kauniin kullanruskeita.

4. Tarjoa letut lämpiminä voin ja tomusokerin kanssa

(tai ihan vain oman maun mukaan)

1. Mix the flours in a bowl, make a small hole in the middle and pour the dry yeast in the hole. Heat up the milk to hand-temperature and mix one table-spoonful of warm milk with the yeast. Cover the bowl with a kitchen towel and let it rest for about 10 minutes.

(you can also use wheat flour only)

2. Mix the eggs and half of the warm milk with the flours. Use a mixer with dough hooks and mix till the dough no longer sticks to the bowl. Add rest of the milk and the salt. Cover the bowl with a kitchen towel and let it rest for about an hour.

3. Let the butter soften for a moment and heat up the pancake pan. Fry the poffertjes on both sides till they have a beautiful light golden brown color.

4. Serve the poffertjes warm with butter and powder sugar

(or vanilla ice cream, or whatever you feel like eating)

Bubbles

Mekko/Dress: H&M, Nahkatakki/Leather jacket: second-hand, Kengät/Shoes: vanhat/old, Laukku/Purse: second-hand

Maanantain kunniaksi vähän vanhoja asukuvia, joita Daniel otti Suomessa ollessaan... en ollut aivan varma, että julkaisenko näitä kuvia ollenkaan, koska kuvissa minulla ei ole sukkahousuja jalassa, ja olen aika itsetietoinen jalkojeni suhteen. Julkaisin ne nyt sitten kuitenkin, ovathan ne ihan kivoja kuvia. Toivottavasti kaikkien viikko on alkanut hyvin!

--

It's Monday and since I'm running low on energy to take new outfit pictures, I'm just going to post these old ones Daniel took when he was in Finland... I wasn't entirely sure whether or not I should post these pictures at all, since I'm not wearing stockings and I am quite self-conscious about my legs. In the end I decided to go for it anyways, after all they are nice pictures. Hope everyone has had a great start to their week!

His T-shirt

Chinot/Chinos: WE, T-paita/T-shirt: lainassa/borrowed Trenssi/Trench: Zara, Laukku/Purse: SIX, 

Huivi/Scarf: SIX, Kengät/Shoes: H&M

Housut/Pants: second-hand, T-paita/T-shirt: lainassa/borrowed, Huivi/Scarf: second-hand

Danielin vaatekaapin kulmakivi taitaa olla valkoinen t-paita, onhan herralla niitä yli 20 kappaletta! Tuntuu, että joka Suomen visiitillä niitä jää tänne minun ilokseni, myös niiden pakollisten nuuhkut-paitojen lisäksi. Eilen sitten innostuin rakentamaan asukokonaisuutta ylisuuren t-paidan ympärille, mutta en ehtinyt ottaa kuin yhden kuvan kiireessä ennen töihinlähtöä. (ja ei, en tiedä miksi näytän noin pelästyneeltä kuvassa) Tänään laitoin samaisen t-paidan päälle, tosin tämän päivän asu soveltuu lähinnä pääsykokeisiin lukuun ja siitepölyallergiasta kärsimiseen.

Olen kyllä sitä mieltä, että kohtalo johdatti minut ja kuvassa näkyvän kenkäparin yhteen. Kyllä, tarinalle saatiin siis onnellinen loppu, kun DinSkosta soitettiin eilen minulle, ja kävin sitten ostamassa kenkulit heti töiden jälkeen, Forumin Kauppojen Yön kunniaksi vielä ylimääräisellä 20% alennuksella. Alunperin kengät, jotka ovat siis aitoa nahkaa, maksoivat 60 euroa, ja ne oli alennettu 30 euroon, ja siihen päälle vielä tuo 20% alennus... Aikamoista siis, aivan kuin kadoksissa ollut kenkä olisi löytynyt aivan tarkoituksella juuri eilen! Olenko tullut hulluksi, kun yksi pari kenkiä tekee minut näin onnelliseksi?

Tänään olen sitten lueskellut lisää englantia, ja aivastellut, ja yskinyt. Inhoan siitepölyallergiaa ja istuessani täällä rohisten nenäliinavuoren keskellä olen päättänyt tilata lisää sadetta Etelä-Suomeen... anteeksi vain kaikille jotka pystyvät hengittämään myös auringonpaisteessa! Toinen vaihtoehto olisi tietenkin hävittää kaikki koivupuut läheisyydestäni...

--

For Daniel the cornerstone of his style has to be a white t-shirt, since he owns more than 20 of them! It seems like that after each of his visits to Finland I have at least one or two t-shirts hanging around, in addition to the ones I sniff when I miss him too badly. Yesterday I felt like building my outfit around an over-sized t-shirt, but unfortunately I don't really have a good picture of it, the picture I posted is the only one I have of yesterday's outfit as I had to snap the picture heading out of the door on my way to work. (no, I don't know why I look so scared in the picture) Today I wore the same shirt, although the way I paired it with comfy pants and a warm scarf isn't very stylish.. but hey, it's perfect for a study-day when one isn't feeling when thanks to the pollen.

I must say, it truly feels like I found my soul-mate in the form of a pair of shoes. Yes, the story got its happy ending after all, when I got a phone call yesterday at work! I headed straight to the store after work and bought the lovely brogues, with a special 20% discount in addition to the 50% discount (the shop had some sort of special evening going on, thus the discount) and for a pair of leather brogues that were originally 60 euros that wasn't bad at all... seems like the missing shoes was meant to be found yesterday! Have I gone mad, falling in love like this with a pair of shoes?

Today has been spent studying English, and sneezing and coughing. I hate hay-fever, and in this state of coughing and not being able to breathe through my nose I am determined to mail-order some rain to Finland... or chop down every single birch tree in my vicinity!

Shop shop shop till you drop

Oltiin siis tänään Erican kanssa shoppailemassa, minä lähinnä makutuomarina ja yllyttäjänä, ja Erica puolestaan etsi itselleen kevätkenkiä ja teki parhaansa estääkseen minua tyhjentämästä koko kauppaa ja pankkitiliä... Olimme kaupungilla yhteensä nelisen tuntia, ja Ericalle löytyi jopa kahdet kevätkengät ja vähän ylimääräistä, joskin tarpeellista vaatekaapin täytettä.

Itse luonnollisesti katselin samalla kauppojen valikoimia ja DinSkossa törmäsin aivaan ihanaan kävelykenkätapaukseen. Tuote oli viimeinen laatuaan ja alennuksessa ja vieläpä oikean kokoinen! Tuntui aivan kuin kohtalo olisi johdattanut meidät toistemme luokse... eli ei sinänsä yllättävää että vakaa aikomukseni oli tuhlata vähiä rahojani erittäin vastuuttomasti tähän ihanaan kenkäpariin, onhan kyseessä kuitenkin vaihteeksi järkevä ja käytännöllinen malli, ja niitä ei hirveästi minun kaapistani löydy. MUTTA VOI KOHTALON IVAA! DinSkossahan yleensä näytillä on vain yksi kenkä ja sen pari pidetään laatikossa varastossa, eli en edes osannut epäillä mitään kenkää sovitellessani, mutta jostain kumman syystä kyseisen ihanuuden pari on eksynyt teille tietämättömille, enkä halunnut ostaa vain yhtä kenkää... jätin liikkeeseen kuitenkin nimeni ja puhelinnumeroni siltä varalta, että seikkailunhaluisempi kenkä palaa parinsa luo.

Söimme Picnicissä lounasta, ja lounaan jälkeen suuntasimme vielä keskustan Sokokselle, josta löysin vihdoin sopivan ja kivan bikinisetin. Sokoksellahan on nyt asiakasomistajapäivät meneillään, eli 15 % alennus rauhoitti vähän omaatuntoa. Vaikka minulla on nyt työpaikka, ei minun silti pitäisi tuhlata kaikkia rahoja nk. turhaan tavaraan... shoppailu on niin petollista, sitä kun jotenkin aina luo uudelle tavaralle tarpeen, vaikka sitä ei alunperin olisikaan ollut. Ah ja voi, onneksi en sentään sortunut tuhlaamaan enempää, on minulla näköjään jonkin verran itsekuria... (ja ihan(i)a ystäv(i)ä, joka ei petä silloin kun itsekuri pettää)

Nyt menen nukkumaan, huomenna on illalla töitä ja päivällä pitäisi vielä ehtiä käydä apteekissa hakemassa lisää allergialääkkeitä ja opiskellakin pitäisi... Kylläpäs elämäni vaikuttaa nyt niin kiireiseltä kun vielä pari kolme viikkoa sitten se koostui lähinnä löhöämisestä, satunnaisesta opiskelusta ja sosiaalisesta elämästä!

--

Today I and my friend Erica went shopping, although I was mostly there for company and style advice, and Erica was there looking for new Spring and Summer shoes, and she also was doing her very best keeping me from emptying the whole store and my bank account... We were walking around the Helsinki city center for nearly four hours and Erica found her shoes, and some additional, yet very useful things for her wardrobe.

While looking around I couldn't help looking for something for myself as well, and at DinSko (a shoe store chain) I met the most precious pair of brogues, or well, just one brogue but since they keep the other shoe in a box in the basement storage there's nothing strange about it. The pair was on sale, the last one left, and even my size! It was like the fate had brought us together... so it wasn't very surprising that despite of my firm decision to sway away from spending I was ready to take this pretty pair home even if it's completely irresponsible to spend money on such vain things! But this pair is sensible and comfortable, qualities that do not fit most of my shoe collection so I felt like the purchase was justified. BUT OH THE FICKLE FATE! Like I said, they usually keep the other shoe in the storage to prevent people from stealing shoes... well, they couldn't find the other shoe! Naturally I didn't want to purchase only one shoe so I simply gave them my name and contact information should the other, clearly more adventurous shoe return to its partner.

We had lunch (toast and latte for me) and after freshening up we were up to some more shopping, and at Sokos (a big Finnish department store chain) I finally found bikinis that fit and look nice. So now I have a bikini for summer, for all that I'm not a beach-y person. But hey, who can resist a 15% discount? However I shouldn't spend so much money on clothes and such, for all that I have a job now. I don't necessarily -need- any of it, I have more than enough clothes even though it's easy to create a need for anything while shopping... which is why I probably should stop shopping for good. Oh well, at least I didn't spend more than that, so I suppose I have some self-control... (and great friends who never fail me even when I fail myself!)

Now I'm off to bed, since I'm working tomorrow evening and I'm supposed to get some stuff done before work, such as buying more antihistamines and perhaps some studying could be useful too... Seems like I have got myself a real life, which didn't even seem possible a couple weeks ago!